Eekruut: Vasemmiston äänet kuuluviin

Hyvinvointialueella kaiken toiminnan päämääränä tulee aina olla satakuntalaisten oikeus hoivaan, hoitoon ja palveluihin.

Näin totesi Jari Myllykoski vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa, jonka pääset lukemaan klikkaamalla tätä linkkiä.

Satakuntalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kriisien ratkaisu ei ole viranhaltijoiden laatimissa exceleissä tai kalvosulkeisissa, vaan palvelujen saavutettavuudessa ja niitä tuottavien työntekijöiden arjen jaksamisessa.

Aluevaltuuston istunto oli tälläkin kertaa luottamushenkilöille maraton.

Pitkä kokous koettelee kestävyyttä, mutta antaa myös paljon osallistumisen mahdollisuuksia. Näitä useimmat valtuutettumme osaavatkin taitavasti käyttää. Olisipa vielä yleisöä.

Aluevaltuuston kokous on hallintoalamaiselle puuduttava kokemus, kuuntelipa sitä striimaamalla YouTube-kanavan tai myöhemmin tallenteen kautta.

Takapuoli puutuu, korvat kutiavat ja ajatukset lähtevät harhailemaan konkreettisempiin hyvinvoinnin ilmiöihin, esimerkiksi omiin kipuihin tai ongelmiin.

Hyvinvointialue julkaisee valtuustopäivän iltana tiedotteen, tai kuten tällä kertaa, päätöslistan. Ikävä kyllä, se on ns. luurankopöytäkirjaakin niukkasanaisempi. Virallista pöytäkirjaa kannattaa odottaa.

Kuinka paljon on tarpeeksi?

Ainoa poliittisesti latautunut kiista käytiin luottamushenkilöiden palkkioista.

Asetelma on monen satakuntalaisen näkökulmasta karu: samalla kun hyvinvointialue perustelee leikkauksia taloudellisella pakolla, valtuusto käyttää energiaansa siihen, miten pitkistä kokouksista pitäisi maksaa päättäjille.

• Pohjaesityksen mukaan yli neljä tuntia kestäneestä kokouksesta maksettaisiin lisäpalkkiona 100 prosenttia peruspalkkiosta kertaluontoisesti.
• Aiemmin yli kolmen tunnin kokouksesta on maksettu 50 prosenttia peruspalkkiosta jokaiselta alkavalta tunnilta.

Pohjaesitys voitti selkeästi äänin 55–14. Palkkioista olisivat leikanneet roheemmalla kädellä vihreät, kristillisdemokraatit sekä esityksen tekijät, perussuomalaiset.

Pitkiin kokouksiin tottunut aluevaltuusto tunnistaa omat rasituksensa, mutta kuuntelevatko luottamushenkilöt yhtä herkällä korvalla esimerkiksi hoitajien, sosiaalialan työntekijöiden ja pelastajien arjen ongelmia?

Juuri tähän vasemmiston valtuutettujen puheenvuorot iskivät

Porilainen Piia Sandelin puhui ikääntyneiden palveluista ja muistutti, että kotihoidon kehittämisessä puhutaan nyt yhä useammin prosenteista, välittömästä asiakastyöstä ja tehostamisesta. Laadusta puhuvat enää työntekijät itse.

Hoitajien aika kuluu kuljetuksiin, päällekkäisiin arviointeihin ja epäselviin työprosesseihin, joten ongelma ei ole työntekijöiden tehottomuus vaan enemmänkin työn organisointi.

”Kotihoidon työntekijät ovat oman työnsä ja työprosessiensa parhaita asiantuntijoita.”

Aluevaltuutettu Piia Sandelin

Hän vaatii, että kotihoidon henkilöstö otetaan hyvinvointialueella mukaan kehittämis-, tehostamis- ja muutoshankkeiden valmisteluun. Lue Piian puheenvuoro tästä.

Henkilöstökertomusta käsitelleessä puheenvuorossaan porilainen Mona Koski muistutti, että raportti kertoo siitä, miten henkilöstö, hyvinvointialueen tärkein voimavara, voi. Talous ei korjaannu pelkästään säästämällä.

Jokainen vältetty työkyvyttömyyseläke, jokainen lyhentynyt sairauspoissaolo ja jokainen työssään viihtyvä työntekijä on samalla sekä inhimillinen että taloudellinen teko.

Aluevaltuutettu Mona Koski

Monan puheenvuoron pääset lukemaan tästä.

Harjavaltalaisen Nea Hakalan puheenvuoro käsitteli hyvinvointialueen strategiaa 2026 2029.

Hän totesi, että strategiaan kirjataan kauniit ja oikeansuuntaiset tavoitteet: ennaltaehkäisy, perustason palvelujen vahvistaminen, tiedolla johtaminen, henkilöstön hyvinvointi ja alueellinen tasa-arvo.

– Mutta mitä nämä lupaukset tarkoittavat käytännössä, jos samaan aikaan raskaampia palveluja karsitaan, omaishoidon tukea heikennetään ja työntekijät elävät jatkuvien muutosneuvottelujen alla?

Nean puheen voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Toinen harjavaltalainen valtuutettu, aluehallituksen jäsen Eija Salmi käytti vasemmistoryhmän puheenvuoron hyvinvointialueen alijäämien kattamissuunnitelmasta.

Ryhmä oli valmis hyväksymään raskaan suunnitelman esityksen mukaisesti, mutta täysin kritiikittä suunnitelmaa ei jäänyt.

– Kattavien vaikutusarvioiden avulla tulisi varmistaa, ettei säästö jostain palvelussa johtaisi kustannusten nousuun toisaalla.

Aluehallituksen jäsen Eija Salmi

Eijan puheen voi lukea kokonaisuudessaan tästä.

Vasemmistoryhmä jätti maanantaina uuden valtuustoaloitteen: Määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen ja vakinaistamiskäytäntöjen selkeyttäminen Satakunnan hyvinvointialueella.

Vakinaistamisaloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on euralainen Petri Salminen. Aloitetekstin voit lukea tästä.

Vasemmisto sai kokouksessa vastineen myös kahteen aikaisempaan aloitteeseen.

Valtuusto merkitsi tiedoksi aloitteen henkilöstöjaoston perustamisesta. Aluealuehallitus oli päättänyt 5.5., että henkilöstöjaoston perustamista tarkastellaan uudelleen seuraavan hallintosääntöuudistuksen yhteydessä.

Niin ikään aloite valtuustolistojen valtuutetuille toimittamisen aikaistamisesta (§ 48) päätyi samaan odotustilaan. Petri Salminen esitti tästä toimenpidealoitetta, jonka valtuusto hyväksyi yksimielisesti.

Minne menet, Sata-alue?

Satakunnan hyvinvointialueella ei tällä hetkellä ratkaista vain alijäämää, strategiaa tai talouden seurantaa. Siellä ratkaistaan, asetetaanko päätöksenteon mittariksi markkinalogiikka vai ihmisten arki.

Jos lähipalvelut ohenevat pieniltä paikkakunnilta, ja osa tukea tarvitsevista putoaa palvelujen väliin, strategia jää haperaksi paperiksi, vaikka mittarit näyttäisivät mitä hallinnossa halutaan niiden näyttävän.

Vasemmiston puheenvuoroissa vastaus oli selvä: ilman työntekijöitä, toimivia lähipalveluja ja todellista alueellista tasa-arvoa Satakunnassa ei ole hyvinvointialuetta, jota kannattaisi puolustaa.

Jaa artikkeli