• Aluevaltuustoryhmä
  • Ei etusivulle
  • Mielipiteet

Piia Sandelin: Kotihoidon työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita

Porilainen aluevaltuutettu toi kokoukseen ikääntyvien palveluihin liittyviä asioita kentältä, kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta.

Hyvinvointialueen arviointikertomukseen kirjattuihin epäkohtiin hän ehdottaa ratkaisuksi työtekijöiden ottamista mukaan erilaisiin tehostamis- ja kehittämishankkeisiin.

”Puhuttaessa ikääntyneiden palvelujen kehittämisestä, painopiste on yhä vahvemmin kotihoidossa. Samalla keskustelussa korostuvat tehostamistoimet ja välittömän asiakastyön osuuden kasvattaminen.

Tavoitteista on alettu puhua prosentteina.

Laadusta eivät puhu enää kuin kotihoidon työntekijät. Tuntuu, että muut käyttävät mittarina määrää suhteessa aikaan.

Kotihoidon henkilöstö käyttää joka viikko merkittävän määrän työaikaa tehtäviin, jotka eivät edellytä hoitotyön ammatillista osaamista.

Melko uutena asiana esimerkiksi lääkkeiden, apuvälineiden ja muiden tarvikkeiden kuljetukset Arvi-yksiköihin ympäri Satakuntaa sitovat työaikaa.

Samanaikaisesti henkilöstöltä edellytetään yhä suurempaa välittömän asiakastyön osuutta.

Lisäksi kotihoidon toimintamalleissa esiintyy päällekkäisiä prosesseja, joissa samoja asioita arvioidaan samoilla mittareilla ilman, että siitä syntyy lisäarvoa asiakkaalle. Tämä kuormittaa henkilöstöä, pidentää asiakkaiden palveluprosesseja ja lisää kustannuksia.

Arviointikertomuksessa esille nousivat myös hoidon alkamisen viiveet. Kotihoidon osalta hoito alkaa silloin, kun tieto asiakkaasta tulee.

Kotihoidon työntekijät ovat oman työnsä ja työprosessiensa parhaita asiantuntijoita. Heillä on käytännön kokemuksen kautta kertynyttä tietoa työn sujuvuutta haittaavista päällekkäisistä tehtävistä, epäselvistä vastuunjaoista ja toimintatavoista, jotka vievät aikaa varsinaiselta  hoitotyöltä.

Sen lisäksi, että kehittäminen tapahtuu johtotasolla perustuen vahvasti NHG:n tuottamaan materiaaliin ja taloudellisiin lukuihin, 

työntekijöiden tulee olla mukana kehittämisessä.

Siten yhdistetään voimavarat ja myös palvelujen laatua voidaan parantaa. Tällä on myös merkittävä vaikutus työhyvinvointiin ja työmotivaatioon.

Hyvien ja realististen tuloksien saamiseksi:

  1. Tulisi ottaa kotihoidon henkilöstön edustajia systemaattisesti mukaan kotihoidon kehittämis-, tehostamis- ja muutoshankkeiden valmisteluun.
  2. Pitäisi hyödyntää henkilöstön esiin nostamia kehittämisehdotuksia työnjaon, työprosessien ja toimintatapojen uudistamisessa.
  3. Lisäksi pitää vielä varmistaa, että kotihoidon toimintaa kehitetään ensisijaisesti em:lla tavoilla ennen henkilöstöön tai palveluihin kohdistuvia säästötoimia.”

Piia Sandelin
Alue- ja kuntapäättäjä
Pori

Jaa artikkeli