Pertti Salo: Kansaneläke nosti vanhukset köyhyydestä

Nyt hallitus riehuu eläkeläisten kimpussa.

Eläkeläisten verotusta kiristetään, eikä kansaneläkettä jatkossa enää makseta ulkomailla asuville eläkeläisille, kuten esimerkiksi aikoinaan Ruotsiin töihin muuttaneille.

– Kun hyvinvointialueet alkavat toteuttaa säästöjä, joita hallitus niiltä vaatii, vanhuksille voi käydä todella huonosti säästörumban pyörteissä, kolumnistimme kirjoittaa.

Vuonna 1937 voimaan tullut kansaneläkelaki toi kaikille suomalaisille oikeuden eläkkeeseen. Parikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1956, eläkkeitä korotettiin tuntuvasti.

Ilman näitä uudistuksia Suomen vanhukset olisivat epätasa-arvoisempia, köyhempiä ja riippuvaisempia sukulaisten hyvästä tahdosta.

Kansaneläkelain tarkoitus oli taata kaikille minimieläke vanhuuden varalle.

Vielä 1930-luvulla valtaosa suomalaisista sai elantonsa maataloudesta, ja etenkin maaseudulla asuvan väestön köyhyys oli vakava ongelma.

Kansaneläke kattoi kaikki yli 18-vuotiaat suomalaiset, ja siihen oli oikeus jokaisella yli 65-vuotiaalla.

1930-luvun Suomessa ajateltiin, että jokaisen pitää elättää itse itsensä ja perheensä. Töitä oli siis tehtävä, ja jos siihen ei pystynyt, kohtalona oli usein köyhyys ja riippuvaisuus lähipiirin avusta. Sosiaalipolitiikka perustui hyväntekeväisyyteen ja kuntien köyhäinhoitoon.

Vuoden 1956 kansaneläkeuudistuksen jälkeen kansaneläke on vähentänyt huomattavasti suomalaisten vanhusten köyhyyttä.

Ansiosidonnaiset työeläkkeet tulivat vuonna 1962.

Vuonna 2011 järjestelmään tuli kaikkein pienituloisimmille uusi tukimuoto, takuueläke.

Nyt hallitus on kuitenkin eläkeläisten kimpussa ja eläkeläisten verotusta kiristetään ja kansaneläkettä ei makseta jatkossa ulkomailla asuville eläkeläisille, kuten Ruotsiin töihin aikoinaan muuttaneille.

Siinä ryhmässä on vielä paljon niitä jotka tulivat nykyisten työeläkkeiden piiriin vasta vanhemmalla iällä.

Vakavan sairauden takia etelään muuttaneet sairaseläkeläisetkin joutuvat palaamaan takaisin Suomeen, koska kansaneläkettä ei jatkossa ulkomaille makseta.

Kelan sääntöjen mukaan yksin asuva voi saada kansaneläkettä, jos muut eläketulot jäävät kuukaudessa alle 1 601 euron. Tarkoituksena on siis tukea niiden perustoimeentuloa, joiden työeläke jää pieneksi.

Kansaneläkkeen täysi määrä yksin asuvalle on Kelan mukaan noin 775 euroa kuukaudessa. Se on tarpeellinen, jos työeläke on jäänyt pieneksi.

Ongelmaksi vanhuksille muodostuu nyt myös hyvinvointialueet.

”Eläkeläisiä viedään kuin kuoriämpäriä”, kirjoittaa toimittaja Juha Ståhle Satakunnan Kansassa. Kun hyvinvointialueet alkavat toteuttaa hallituksen vaatimia sote-säästöjä, vanhustenhuollolle voi käydä todella huonosti tulevassa sotesäästörumbassa.

Uuden ajan sote-palvelut suunnitellaan heille, jotka eivät niitä tarvitse.

Vanhuksille tarjotaan eioota tai etäpalveluja, joita he eivät pysty käyttämään. Hammaslääkäriin on miltei puolen vuoden jono.

Lähipalvelut loppuvat ja liikkuvista palveluista tulee arkipäivää.

Kelataksilla tai naapurin autolla pitää päästä syrjäkylältä kaupunkiin, vaikka hammaslääkäriin ja terveysasemalle verenpainetta hoitamaan tai jonnekin torille hyvinvointialueen mobiilipalveluautoon.

Kun lähipalvelut lähtevät kunnista, uusi resepti kuuluu: Liikkukaa ja juokaa vettä, se auttaa. Eli tarjotaan itsehoitoa terveydenhoitopalvelujen tilalle tai lopulta vai oikeus eutanasiaan.