Eekruut: Simppeli vaalianalyysi eli mennään vassaribussilla

Epämieluisaa vaalitulosta on helpompi ymmärtää, kun sen purkaa kuviksi. Vaikka paikka menetettiin, iso joukko satakuntalaisista äänestäjistä halusi tälläkin kertaa valita kansanedustajansa vasemmistoliiton listalta, kaikkiaan 198 bussilastillista ja 3 ihmistä päälle.
Vaalitappion surutyö on jo tuonut uusia liittymisiä ja entisten jäsenten aktivoitumisisia.
Pidetään tämä joukko koossa ja otetaan seuraavissa vaaleissa kyytiin lisää ihmisiä.

Porilaisen Jukka Heinosen äänestäjät mahtuvat neljään linja-autoon, joista viimeinen jää puolilleen. Ääniä kertyi 178 ja suurin osa (72,5 prosenttia) äänestäjistä on porilaisia. Bussien kyydissä on myös monta penkillistä raumalaisia ja ulvilalaisia. Kampanja tuli tehtyä lähes nollabudjetilla ja perinteisillä vasemmiston teemoilla.

Satakunnan vasemmistoliiton puheenjohtaja Mikko Kauniston äänestäjien neljässä bussissa on täyttä. Ikkunapaikkoja ei riitä kaikille halukkaille, sillä äänisaalis oli 197. Yli puolet äänistä kertyi Huittisista, mutta vampulalaista äänestettiin myös Porissa, Kokemäellä ja Eurassa. Lukuisat tienvarsimainokset tuottivat tulosta.

Rauman Lapissa asuvan Sanna Nylanderin äänestäjät tarvitsevat neljä bussia ja tilataksin. Ahkerasti sosiaalista mediaa käyttävälle ensikertalaiselle kertyi ääniä 207. Kampanjointi maakunnassa näkyy äänijakaumassa, sillä Rauman alueelta äänistä kertyi vain 42 prosenttia. Porista hän sai 26,1 ja naapurikunnasta Eurasta 5,8 prosenttia äänistään.

Kankaanpääläinen Janne Koivisto tarvitsee viisi bussia kuljettamaan äänestäjiään, sillä hänelle kertyi ääniä 241. Kankaanpään ennakkoäänien laskenta aiheutti hiukan jännitystä vaali-iltana. Ensi kertaa ehdolla olleen pääluottamusmiehen äänistä kertyi kotikunnasta puolet, 49,8. Porista äänistä tuli 17 prosenttia, joten Pohjois-Satakunnan ulkopuolella kannatti kampanjoida.

Porilainen Jaakko Jäntti luotti vaalikampanjassaan aluksi teräviin mielipidekirjoituksiin. Vaalipäivän lähestyessä häntä nähtiin entistä useammin myös teltoilla ja tapahtumissa. Äänestäjiä oli yhteensä 323, joten heidän kuljettamiseensa tarvitaan 7 bussia, joista viimeinen jää puolilleen. Vuoden 2019 vaaleihin verrattuna ehdokkaalle plussaa 52 ääntä.

Porilainen Rami Virtanen teki paljon perinteistä vaali- ja talkootyötä. Äänestäjät palkitsivat hänet 341 äänellä. Ehdokkaan äänestäjät saa pakattua seitsemään bussiin. Yli 60 prosenttia äänistä tuli Porista ja Ulvilasta 16,7 prosenttia. Ehdokkaan äänimäärä väheni vuoden 2019 vaaleista 265 ääntä.

Ensikertalainen Saana Hannula oli melkein tasoissa Virtasen Ramin kanssa. Nuori ay-aktiivi sai ääniä koko maakunnasta, selkeästi eniten kuitenkin kotikaupungista Porista (63,7 prosenttia) ja joka kymmenes ääni tuli Raumalta. Seitsemän bussia tarvitaan 342 äänestäjälle.

Toinen nuori ehdokas, turkulainen Jenni Jäntti, tuli viimeisenä Satakunnan vasemmiston listalle, mutta opiskelija-aktiivi ryhtyi heti kampanjoimaan. Pori on ehdokkaan opiskelukaupunki ja sieltä tuli yli puolet (55,2 prosenttia) äänistä. Mukavasti ääniä annettiin myös Raumalla ja Kankaanpäässä. Ääniä kertyi yhteensä 413, joten kahdeksan linja-auton lisäksi tarvitaan minibussi.

Euralaisen konkariehdokkaan Petri Salmisen äänisaalis meni jo seuraavalle sadalle. Parannusta edellisiin eduskuntavaaleihin kuitenkin vain 33 ääntä. Raumalla työskentelevä työsuojeluvaltuutettu keräsi 522 ääntä, joista 54,4 prosenttia Eurasta, Säkylästä 13 ja Raumalta 10,9 prosenttia. Äänestäjiä kuljettamaan tarvittaisiin 11 bussia.

Porilainen Mika Aho tarvitsee äänestäjiään varten niin ikään 11 bussia. Yhteensä lastensuojelun pitkän linjan ammattilaiselle antoi kannatuksensa 545 äänestäjää, joista noin 70 prosenttia oli Porista. Ääniä tuli myös Ulvilasta, Raumalta ja Kokemäeltä. Edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokas ei ollut mukana.

Raumalainen Lotta Hatakka oli myös ensi kertaa mukana eduskuntavaaleissa. Hän luotti perinteiseen kampanjointiin sekä mielipidekirjoitteluun ja keräsi 672 ääntä, joista kotikaupungista tuli 72,9 prosenttia. Raumalaiseen pappiin ja kaupunginvaltuutettuun luotettiin myös Porissa ja Eurajoella. Äänestäjiensä kuljettamiseen ehdokas tarvitsisi 14 bussia.

Nakkilalainen Eero Rantala tunnetaan urheilutaustasta sekä Satakunnan toistaiseksi viimeisen kansanedustajan virallisesta tuesta. Hän tarvitsisi äänestäjiensä kuljettamiseen 17 bussia, joista tosin viimeisessä kaikki halukkaat pääsisivät ikkunapaikalle. Ääniä kertyi yhteensä 823, joista Nakkilasta 29,6, Porista 28,3 ja Harjavallasta 14,2 prosenttia.

Porilainen Milka Tommila, joka tunnetaan kaupungin- ja aluevaltuutettuna, oli Satakunnan vasemmiston tuloslistan kakkonen 832 äänellä. Kotikaupungista kertyi 68,3 prosenttia äänistä. Raumalta tuli kannatusta 8,7 ja Ulvilasta 6,1 prosenttia hänen kokonaisäänimäärästään. Äänestäjät täyttäisivät 17 bussia. Milka Tommila paransi tulostaan viime eduskuntavaaleista 125 äänellä.

85 täyttä bussilastillista ja 17 pikkubussissa istuvaa satakuntalaista halusi kansanedustajakseen vasemmistoliiton Raisa Rannan. Se oli 3,6 prosenttia Satakunnan vaalipiirissä äänestäneistä.

Raisa Rannan tulos, 4267 ääntä, parani 842 äänellä edellisistä ek-vaaleista. Yli kaksi kolmannesta (68,8 %) äänistä tuli Porista.

Tässä vielä kaikki Satakunnan vasemmistoliiton ehdokkaiden äänestäjiä kuljettavat linja-autot, yhteensä 198 kappaletta.

Toiveet, pelot ja gallupit

Pirkanmaan vasemmiston verkkolehdessä Cai Melakoski ruotii vaalitulosta ja nostaa esille alueellisten vaaligallupien kelvottomuuden. Ne lupasivat vasemmistolle paljon enemmän kuin vaalipäivä antoi.

Vaaligallupeja lukiessa pitäisi muistaa, miten helppo on kertoa äänestävänsä tiettyä puoluetta tai ehdokasta. Vaatii paljon enemmän käydä vaalihuoneistossa ja piirtää ympyrän sisälle numero.

Vaalivoiton sijasta saimme koko maassa vain 8,3 prosentin kannatuksen eli menetimme 1,1 prosenttia ja 5 kansanedustajan paikkaa. Viime vaaleihin verrattuna saamatta jäi 35 518 ääntä eli tällä kertaa runsaat 710 bussilastillista äänestäjiä valitsi toisin.

Hallituksessa oleminen on puolueelle aina riski. Oppositiosta räksyttäminen on paljon helpompaa, mutta silloin ei saa edistettyä omia tavoitteitaan. Lisäksi koulutuksen merkitystä ei voi kyllin korostaa, kun vaalikampanjan aikana osa äänestäjistä kaipasi vasemmiston varjobudjettia. Lisäksi teltoilla tivattiin ehdokkaiden Nato-kantaa, vaikkei tuleva eduskunta päätä liittymisestä.

Demarijohtoisessa hallituksessa vasemmisto sai läpi paljon tärkeitä uudistuksia, mutta emme osanneet vaalikampanjassa riittävästi tuoda näitä onnistumisia julki. Vai kuinka monelle ovat tuttuja 60 päätöstä, joilla Marinin hallitus paransi arkeasi?

Vihreät ja keskusta menettivät meitä enemmän, mutta heidän bussinsa kulkevat Satakunnassa eri suuntaan kuin vasemmistoliiton vuorot. Vaaliliitolla jossittelu ei jälkiviisautena auta, sillä sopimus vihreiden kanssa olisi voinut lisätä taktista äänestämistä puolin ja toisin.

Valtakunnallinen surutyö oikeiston vaalivoitosta on tälläkin kertaa tuottanut puolueeseen liittymisiä ja jäsenyyden uudistamisia. Pidetään tämä joukko koossa ja otetaan seuraavissa vaaleissa kyytiin lisää ihmisiä.

Li Andersson puhui vaalivalvojaisissa pienistä eläimistä. Tästä saatiin vetävä meemi, jota hyödyntämällä puolueen taloudellista tilannetta yritetään kohentaa. Täällä Satakunnassa voisimme ajatella olevamme hiukan isompia eläimiä, vaikka sellaisia, jotka kansansaduissa tunnetaan vikkelyydestään ja nokkeluudestaan.

Koska menetettyä kansanedustajapaikkaa on tunnetusti vaikea ottaa takaisin, ratkaisuna voisi olla Satakunnan vaalipiirin yhdistäminen ääntenlaskennassa Varsinais-Suomeen. Paikat kuitenkin jaettaisiin niin, että vaalipiirien välinen jako olisi ennallaan eli Satakunnasta 8 ja Varsinais-Suomesta 17 kansanedustajaa.

Emeritusprofessori Heikki Paloheimon malli on pelkkää teoriaa. Jos se olisi käytössä, muutos luultavasti vaikuttaisi äänestäjien toimintaan ja olisi ehkä vähentänyt taktista äänestämistä ja vihreiden rökäletappiota. Ken tietää?