Asiakasmaksujen korotukset ovat suora hyökkäys toimeentuloa ja terveyttä vastaan

Orpo-Purran hallitus on esittänyt sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin korotuksia ja erikoissairaanhoitoon kokonaan uusia maksuja ensi vuoden maaliskuusta alkaen.

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmät pitävät esitettyjä korotuksia ja uusia maksuja kohtuuttomina tilanteessa, jossa arjen kustannusten nousu ja jo tehdyt leikkaukset tulonsiirtoihin ovat muutenkin kurjistaneet pieni- ja keskituloisten asemaa.

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmät vastustavat korotuksia ja toteavat, että niitä ei tule toteuttaa.

Orpo-Purran hallituksen sote-asiakasmaksujen korotukset ovat olleet historiallisen rajuja.

Marinin hallitus alensi soten asiakasmaksuja ja laajensi niiden maksuttomuutta vuonna 2021. Orpo-Purran hallitus puolestaan ryhtynyt ennennäkemättömään maksujen korotuskierteeseen.

• Vuoden 2024 alussa tehtiin 10 prosentin korotus kaikkiin enimmäismaksuihin.
• Vuoden 2025 alussa maksuja nostettiin perusterveydenhuollossa 22,5 prosenttia ja erikoissairaanhoidossa peräti 45 prosenttia.
• Vuonna 2026 maksuja nostettiin edelleen 6,9 prosenttia.

Esimerkiksi erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksu on muutamassa vuodessa suorastaan räjähtänyt 41,80 eurosta, ja on nyt nousemassa jo 80,50 euroon.

Terveyskeskusmaksu on pompannut vuoden 2023 noin 21 eurosta vuoden 2026 jo 30,20 euroon.

Hallituksen uusimmalla esityksellä terveyskeskusmaksu nostetaan jo 37,20 euroon.

Uusia maksuja

Hallitus esittää uusiakin maksuja erikoissairaanhoitoon: yli 60 euron tutkimusmaksua ja yli 260 euron toimenpidemaksut lisäävät merkittävästi epätasa-arvoa ja voivat olla yksilölle kestämätön taakka.

Myös hammaslääkärimaksut nousevat, esimerkiksi tavallisen käynnin perusmaksu on nousemassa vuoden 2023 tasosta (13,30 €) vuoteen 2027 mennessä jo 21,01 euroon.

Terveydenhuollon maksut voivat estää hoitoonpääsyn

Maksujen korotukset nostavat kynnystä hakeutua sosiaali- ja terveyspalveluihin. Selvitykset ovat osoittaneet, että ihmiset välttelevät jo nyt terveydenhuoltoon hakeutumista asiakasmaksujen pelossa ja ulosottoon päätyvien asiakasmaksujen määrä kasvaa.

Kun perusterveydenhuoltoon ei ole varaa mennä ajoissa, sairaudet pitkittyvät ja vaikeutuvat.

Tämä ei säästä euroakaan, vaan siirtää painetta kalliimpaan erikoissairaanhoitoon ja päivystyksiin.

Sosiaalisen asumisen kiristykset murentavat arvokkaan vanhuuden

Yhtä häikäilemättömiä ovat sosiaalihuollon asumispalvelujen ja kotihoidon maksuprosenttien kiristykset.

Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoidon maksujen nostaminen jopa 87,5 prosenttiin tuloista vie ikääntyneiltä ja vammaisilta viimeisetkin rippeet heidän itsemääräämisoikeudestaan ja taloudellisesta itsenäisyydestään.

Kun maksujen tulorajoja tiukennetaan ja kotihoidon hintoja nostetaan, ajetaan vanhukset tilanteeseen, jossa he joutuvat tinkimään joko ruoasta, lääkkeistä tai välttämättömästä jokapäiväisestä avusta.

Vasemmiston vaihtoehto: Oikeudenmukainen rahoitus ja maksuttomat palvelut

Julkisen talouden kestävyyttä tai hyvinvointialueiden talouskriisiä ei ratkaista sairaita kurittamalla.

Julkinen talous ja hyvinvointivaltion ylläpito edellyttää valtiolta riittävää perusrahoitusta, joka kerätään oikeudenmukaisella veropolitiikalla.

Vasemmistoliiton pitkän aikavälin tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen täydellinen poistaminen.

Terveys ja hyvinvointi on jokaisen perusoikeus, ei markkinahyödyke.

Vasemmistoliitto vastustaa joukolla kaikilla hyvinvointialueilla maksukorotuksia vuodelle 2027.

• Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Katja Marova,
• Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Antti Knuuttila
• Etelä-Savon hyvinvointialue, Lotta Tuominen
• Helsingin kaupunki, Mia Haglund
• Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Mikko Nieminen
• Kainuun hyvinvointialue, Mari Kela
• Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Aapo Reima
• Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, Pia Leinonen
• Keski-Suomen hyvinvointialue, Matleena Käppi
• Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Johanna Jokinen
• Kymenlaakson hyvinvointialue, Joona Mielonen
• Lapin hyvinvointialue, Jonna Parviainen
• Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Elina Rodriguez
• Pirkanmaan hyvinvointialue, Milka Hanhela
• Pohjanmaan hyvinvointialue, Harri Moisio
• Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Jussi Hermaja
• Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Teijo Liedes
• Pohjois-Savon hyvinvointialue, Juha Pitkänen
• Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Harri Pikkarainen
• Satakunnan hyvinvointialue, Jari Myllykoski
• Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Juhani Lohikoski
• Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Otto Bruun

Jaa artikkeli