Pertti Salo: Hallitus heikentää kansalaisoikeuksia ja demokratiaa

– Eduskunta hyväksyi poliittisten lakkojen kestoa rajoittavat lait 8.5.2024 äänin 107–57, kun asiasta äänestettiin täysistunnossa.

Tämä on selvä askel kohti demokratian ja kansalaisoikeuksien heikentämistä, ja edustaa laitaoikeiston pyrkimyksiä.

Lait hyväksyttiin kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisten ja RKP:n sekä oppositiopuolueista keskustan ja Liike Nytin äänin.

Oppositiopuolueista SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton paikalla olleet kansanedustajat äänestivät lakien hyväksymistä vastaan.

Lakien voimaantulon päivämäärä ei ole vielä tiedossa. Hallituksen esityksen mukaan lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. heinäkuuta.

Työministeri Arto Satonen (kok.) sanoi kuitenkin keskiviikkona Ilta-Sanomille, että lait voisivat tulla voimaan jo aikaisemmin.

Lisäksi eduskunnan tasa-arvo- ja työelämävaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) sanoi jo huhtikuussa, ettei valiokunta näe estettä lakien aikaisemmalle voimaantulolle.

Rajoitetumpaa lakkoilua

Uudet lait rajoittavat poliittisten lakkojen enimmäiskestoa. Lakien astuttua voimaan poliittiset lakot voivat kestää enintään 24 tuntia. Nykyisellään poliittisille lakoille ei ole säädetty enimmäiskestoa.

Jos yksittäinen työntekijä jatkaa lakkoa, jonka työtuomioistuin on todennut laittomaksi, voi hän lakien voimaantulon jälkeen joutua maksamaan työnantajalleen 200 euron hyvitysmaksun.

Lisäksi uudet lakkolait muun muassa

• rajoittavat tukilakkoja,
• korottavat työrauhan rikkomisesta tuomittavia sakkoja sekä
• laajentavat työtaistelutoimiin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta.

Asiantuntijat ovat todenneet, ettei tämä paranna yritysten kilpailukykyä tai työllisyyttä.

Pohjoismaista mallia tämä ei myöskään edistä, vaan vie Suomen työmarkkinoita kyseenalaiseen suuntaan.

Työntekijän lakko-oikeus on maailmanlaajuisesti tunnustettu

Esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistuksessa yksi työelämän perusperiaatteista on ”yhdistymisvapaus ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tunnustaminen”.

Suomen perustuslaki takaa ammatillisen yhdistymisvapauden ja lakko-oikeuden katsotaan kuuluvan tähän. Työtaisteluja koskevia määräyksiä on myös työehtosopimuslaissa ja laissa työriitojen sovittelusta. Nyt tätä kaikkea heikennetään.

Tämän hallituksen ajaman kehityksen päässä häämöttää vanha sääty-yhteiskunta, jossa rajoitettiin monia kansalaisten oikeuksia ja mahdollisuuksia, ja jossa yhteiskunnallinen asema riippui siitä, mihin sukuun tai perheeseen olit syntynyt.

Pertti Salo

FM, yrittäjä ja opettaja

Eurajoki