Paloasema mittojen mukaan

Ryhmä Satakunnan vasemmistoliiton aluepäättäjiä sekä Vasenvoiman aktiiveja tutustui Rauman uuteen paloasemaan marraskuun lopulla.

Seinälaatta kertoo yksikön olevan Satakunnan pelastuslaitoksen asema 20.

Uudisrakennus valmistui kesällä Satakunnan hyvinvointialueelle ja otettiin käyttöön elokuussa.

Hyvinvointialueelle siirtyminen ei mullistanut palomiesten ja ensihoitajien arkea samalla tavoin kuin sosiaali- ja terveysalan yksiköissä.

– Olemme harjoitelleet tätä jo 20 vuotta, asemamestari Marko Toivio sanoo.

Maakunnallinen pelastuslaitos syntyi, kun kunnalliset palolaitoksen yhdistettiin. Ensihoidon uudistus on jonkin verran nuorempi.

Asemamestarin mukaan kokemusta uuden aseman toimivuudesta kertyy joka päivä.

– Kun Raumalla oli iso sähkökatko, aseman varajärjestelmä kytkeytyi päälle niin kuin pitikin, hän kertoo.

Varautuminen on nykypäivää, entistä tärkeämpää myös tulevaisuudessa.

Asemamestari Marko Toivio kertoi kokemuksista uudella asemalla. Etupenkissä olivat kuulemassa vara-aluevaltuutettu Jukka Heinonen ja aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Mika Aho, molemmat Porista.

Uusi asema on arkinen ja harmaa, mutta monin tavoin parempi kuin ahdas ja sisäilmaongelmista kärsinyt edeltäjäänsä. Rakennuksen budjetti oli lähes 10 miljoonaa euroa. Sillä saatiin juuri sopivan kokoinen rakennus. Yhtään laajennusvaraa ei jätetty.

– Mikäli jatkossa tarvitaan lisätilaa, kannattaa Raumalle rakentaa toinen asema, Marko Toivio kertoo.

Uusi asema sijaitsee aivan valtatie 8:n tuntumassa, Kodisjoentien varrella, selvästi Rauman keskustan ulkopuolella.

Vanha paloasema sijaitsi Sahankadulla, Rauman ydinkeskustan ja jäähallin välissä, monen hitaan risteyksen takana.

– Koko ajan on tullut kyselyjä uudesta sijainnista, joka monen raumalaisen mielestä on liian syrjäinen.

Ajoista kyseltiin myös avoimien ovien päivänä 25.11. Perinteinen Päivä paloasemalla -tapahtuma keräsi yli tuhat kävijää.

– Silloin myös moni asemaa rakentamassa ollut kävi katsomassa, miltä se näyttää valmiina.

Nykyaikaiseen paloasemaan ei tarvitse rakentaa letkutornia, joka perinteisesti on ollut paloaseman tunnusmerkki. Raumalla on letkuille koneellinen pesu, kuivaus ja tarkastus. – Tarvittavat korjaukset tehdään edelleen käsityönä, Marko Toivio kertoo.

Rauman aseman vuorovahvuus 1+4 riittää perustehtäviin. Tarvittaessa hälytetään vapaavuoro ja sopimuspalokunnat.

– Vesi on ongelma, jos tulee tehtävä, jossa säiliöauto jää talliin, Marko Toivio sanoo.

Näin käy, jos yksi mies puuttuu vahvuudesta.

– Vettä pitää aina olla nopeasti saatavilla joko pyörillä tai vesiasemista. Jos sammutusvesi loppuisi esimerkiksi Vanhan Rauman tulipalossa, selittely ei auta.

Maailmanperintökohteen lisäksi Rauman erikoispiirteisiin kuuluvat laajat teollisuusalueet ja satama.

– Teollisuuden ja sataman liikennemäärät ovat suuria. Laivaliikenne on oma lukunsa.

Laivapaloihin erikoistuneita pelastajia saadaan tarvittaessa Turusta tai Helsingistä. Kemikaalionnettomuuksiin Satakunnassa on omia resursseja.

Uuteen, korkeaan kalustohalliin mahtuvat nyt kaikki ajoneuvot, myös ensihoidon ambulanssit. Aikaisemmin yksi niistä lähti tehtäviin Sairaalanmäeltä. Rauman paloasemaan olivat tutustumassa mm. Jouni Lehto ja Tapio Ailasmaa Raumalta, Jukka Heinonen ja Mika Aho Porista sekä Pertti Salo Eurajoelta.

Aluepäättäjät pääsivät kyselemää alan tulevaisuuden haasteista. Näitä ovat mm. sähköautopalot. Myös säteilyonnettomuuksiin varautuminen on Rauman seudulla arkea.

Ensihoidossa päivystää neljä ambulanssia, joissa työskentelee kahdeksan henkilöä. Kalustohallin toinen puoli on varattu ambulansseille, toinen pelastustoimen ajoneuvoille.

– Saimme myös kaikki kontit sijoitettua aseman pihaan, josta ne on helpompi ottaa tarvittaessa mukaan tehtäviin.

Kontteihin pakattuna kulkee mm. kemikaalien ja öljyntorjunnan kalustoa.

Rauman asema on uusien paloasemien tavoin ns. puhdas asema.

Se tarkoittaa ajoneuvojen, varusteiden ja työvaatteiden pesua joka tehtävän jälkeen sekä sisäjalkineiden käyttöä. Vaaralliset kemikaalit ja pienhiukkaset eivät näin pääse aseman työ- ja oleskelutiloihin.

Asemamestari Marko Toivion mukaan henkilökunta on ollut hyvin motivoitunut pitämään työpaikkansa puhtaana. Siinä ei ole kyse vain siisteydestä, vaan omasta työterveydestä.