Käännetään ketutus voimaksi!

Piirikokouksen poliittista tilannekatsausta pitämään saatiin tälläkin kertaa kansanedustaja. Puheenjohtaja Li Andersson ja puoluesihteeri Anna Mäkipää Turusta toivat eduskunnan ja puoluetoimiston kuulumisia.
Rauman valtuustosali oli täynnä.

– Vaalitulos on puolueelle monella tapaa katastrofaalinen. Menetimme paikkoja ja kokonaisia vaalipiirejä.

Li Andersson kertoi, että tarkempien analyysien tarkastelu vaalipiireittäin on vielä edessä.

– Odotamme, että saadaan tutkittua tietoa siitä, miten äänestäjävirrat ovat vaaleissa liikkuneet. Sitä on tärkeää saada puolueen oman arvioinnin lisäksi.

– Satakunnassa paikka jäi kiinni ärsyttävän pienestä, 288 äänestä. Se kertoo siitä voimasta, jolla täällä vaalityötä tehtiin.
Puheenjohtaja Li Andersson

Li Andersson kritikoi nykyistä vaalijärjestelmää:

– Vihreät saivat vähemmän ääniä kuin vasemmistoliitto, heidän osuutensa äänistä oli pienempi kuin vasemmistoliiton, silti heillä on kaksi paikkaa enemmän eduskunnassa kuin meillä.

Vihreillä kannatus painottuu isoihin, väkirikkaisiin vaalipiireihin. Pienissä vaalipiireissä, kuten Satakunnassa ja Lapissa, piilevät äänikynnykset alkavat olemaan aika korkeita.

– Meidän on tuotava esille, että jossain vaiheessa vaalijärjestelmää pitää uudistaa. Se liittyy kansalaisten tasavertaisuuteen ja perusoikeuksiin.

– Sillä on väliä, kuinka arvokas yksi ääni on Uudellamaalla verrattuna Satakuntaan tai Lappiin. Tai miten äänestäjien yhdenvertainen kohtelu valtakunnallisesti toteutuu.

– Vaalipiirien yhdistäminen ei ole ainoa keino, vaan on olemassa paljon erilaisia malleja, joilla ongelmia voitaisiin korjata.

Eduskuntaryhmä

Eduskuntatyössä vasemmistoliiton vaalitulos tarkoittaa paluuta kauden 2015–19 asetelmiin, jolloin Li Andersson aloitti kansanedustajana.

– Valiokuntapaikat ja puheenjohtajuudet on samat. Meillä on yksi paikka kaikissa paitsi hallintovaliokunnassa.

Li Andersson on sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen. Aino-Kaisa Pekonen on tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja on Timo Furuholm.

Hanna Sarkkinen on valtiovarainvaliokunnan jäsen, Jussi Saramo ulkoasiainvaliokunnan. Minja Koskela on lakivaliokunnassa jäsen ja Laura Meriluoto on hallintovaliokunnan jäsen.

Kaikki valiokuntapaikat löytyvät tästä uutisesta ja eduskuntaryhmä eduskunnan sivuilta.

Perustuslakivaliokunta

Vaalivoittaja kokoomus valitsi ensimmäisenä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajuuden.

– Siitä on luettavissa paljon. Jos halutaan tehdä esimerkiksi toimeentulotukeen leikkauksia, se varmasti päätyy perustuslakivaliokuntaan. Silloin he haluavat puheenjohtajan roolissa olla myötävaikuttamassa sitä, että perustuslakia tulkitaan heidän kannaltaan suotuisalla tavalla.

Edellinen porvarihallitus yritti perusterveydenhuollon laajaa yksityistämistä, mutta silloin se kaatui perustuslakivaliokuntaan.

Anna Kontula on tällä kaudella perustuslakivaliokunnassa jäsenenä.

Li Andersson sivusi sunnuntaina myös kokoomuksen Petteri Orpon hallitustunnusteluja. Hänen käsityksensä on, että porvaripohja on ensisijainen, koska silloin kokoomus joutuu tekemään vähiten kompromisseja omaan talouspolitiikkaansa.

– He pitävät edelleen kiinni kuuden miljardin sopeutustavoitteestaan, vaikka kaikille on jo paljastunut, että puolue johti ihmisiä harhaan törkeällä tavalla.

Lisää aiheesta voi lukea Li Anderssonin haastattelusta Kansan Uutisissa (22.4.).

Työmarkkinoita myllätään uusiksi?

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajuus meni myös kokoomukselle, vaikka se ei aiemmin ole heitä juuri kiinnostanut.

– Tällä kertaa se voi kertoa siitä, että he haluavat saada läpi työmarkkinauudistuksia. Liittyykö se yleissitovuuteen tai paikalliseen sopimiseen? Joka tapauksessa nämä ovat sellaisia asioita, mitä kokoomus ei voi viedä läpi sinipunakokoonpanossa.

– Tämä kaikki on vielä arvuuttelua ja spekulaatiota tässä vaiheessa. Sitä tehdään, kunnes hallitusohjelma on tiedossa.
Puheenjohtaja Li Andersson

Hän arvelee, että Petteri Orpolle aiheuttaa eniten päänsärkyä perussuomalaisten hallituskunto.

– Kestääkö perse merivettä? Viimeksi se ei kestänyt, vaan puolue hajosi kahden hallitusvuoden jälkeen. Niistä, jotka sinisinä jäivät kantamaan vastuuta, hyvin harva on enää eduskunnassa.

Puheenjohtaja LI Anderssonilla ja puoluesihteeri Anna Mäkipäällä oli aikaa satakuntalaisille sunnuntai-iltapäivällä. Piirin puheenjohtaja Mikko Kaunisto osallistui aktiivisesti keskusteluun Rauman valtuustosalissa.

Politiikka on kestävyyslaji

Li Anderssonin ketutus ei ole laantunut vaali-illan mitoista.

– Varmasti te täällä salissa jaatte tunteeni, mutta silti haluan kiittää teitä kaikkia vaalityöstä. Satakunnassa paikka jäi kiinni ärsyttävän pienestä, 288 äänestä. Se kertoo siitä voimasta, jolla täällä vaalityötä tehtiin.

Seuraavat eduskuntavaalit tulevat olemaan menetettyjen paikkojen kannalta kohtalon vaalit.

– Kääntäkää ketutuksenne poliittiseen toimintaan. Tehkää suunnitelmia jo nyt, ketkä tulevat olemaan ehdokkaina. Toivottavasti nyt ehdolla olleet ovat valmiita lähtemään myös kunta- ja aluevaaleihin.

– Eduskuntavaaleissa menestymiseen tarvitaan pitkäjänteistä työtä ja sitoutumista, että nimi tulee tutuksi.

– Meidän pitää alkaa haastaa perussuomalaisia kovemmalla voimalla kuin tähän asti. Siihen tarvitaan myös ammattiyhdistysliikettä.

Ay-toimijoita tarvitaan haastamaan persuja

Li Andersson on huolestunut järjestäytymisasteesta enemmän kuin politiikan naisistumisesta.

– Olemme siirtymässä tilanteeseen, jossa naisvaltaisten julkisten palvelujen työntekijät ylläpitävät järjestäytymisastetta. Ne naiset myös edelleen äänestävät poliittista vasemmistoa.

Miehille, tai äijille, kuten Li Andersson heitä salissa kutsui, on tapahtumassa jotain.

– Se on äärimmäisen huolestuttavaa meidän kaikkien, mutta myös ay-liikkeen näkökulmasta. Me tarvitsemme lisää ay-liikkeen toimijoita ja miehiä haastamaan perussuomalaisia.

Puolueessa toimii tuore miesverkosto, joka on muuttumassa järjestäytymässä. Li Andersson kokee tämän myönteiseksi ilmiöksi.

– Onhan meillä Vasemmistonaisetkin!

Naisvaltaisten julkisten palvelujen työntekijät ylläpitävät järjestäytymisastetta. Ne naiset myös edelleen äänestävät poliittista vasemmistoa.
Puheenjohtaja Li Andersson

Ydinaseeton Suomi

Li Anderssonin mukaan vasemmisto jatkaa turvallisuuspolitiikassa ydinaseriisuntaa vaativaa linjaansa.

– Olemme ainoana olleet sitä mieltä, että emme halua ydinaseita tai tukikohtia Suomeen. Tässä haluamme, että Suomi olisi samoilla linjoilla kuin muutkin Pohjoismaat. Suhtaudun asiaan luottavaisin mielin, sillä meiltä puolustusvaliokuntaan on menossa Merja Kyllönen.

Raumalla keskusteltiin myös vasemmistoliiton suhtautumisesta yrittäjyyteen. Puolueen yrittäjyysohjelman on vuodelta 2010 ja kaipaa kipeästi päivittämistä.

– On yritetty muodostaa yrittäjäverkostoa, ja meillä on ollut työryhmä ohjelmaa uudistamassa. Vasemmistoliittoa ei pidetä kovin yrittäjämyönteisenä puolueena, vaikka itsensä työllistävät yrittäjät ovat kokonaan eri asemassa kuin suuryritysten omistajat.

Ummehtunutta ajattelua

Li Andersson ei ole huolestunut toisen asteen koulutuksen reformin puolesta.

– Silloin kun menimme hallitukseen, päätimme, että vaikutamme rakenteisiin. Rahoitusta voi ottaa pois, mutta ei kokonaista koulutusjärjestelmää.

Raumalla tästä kuitenkin ilmaistiin huolestumista. Viimeksi valtiovarainministeriön kansliapäällikkö ehdotti, että yleissivistävät aineet tehtäisiin vapaaehtoisiksi, jotta ammatillisesta koulutuksesta valmistuttaisiin nopeammin.

Tämä osoittaa Li Anderssonin mielestä ummehtunutta, vanhanaikaista ajattelua.

– Kielet, matematiikka, yhteiskuntaoppi, työelämän taidot. Miten käy, jos annetaan 16-vuotiaiden poikien itse valita?

Vaarana on, että ovet jatko-opintoihin sulkeutuvat. Lisäksi yleissivistävien aineiden tietoja tarvitaan arjessa:

– Nykyisin jo ihan perinteisessä teollisuudessa tarvitaan kielitaitoa, kun työkaverit ovat jostain muualta tai koneiden huolto on esimerkiksi Australiassa. Lisäksi jokainen tarvitsee tietoa yhteiskunnasta.