Lotta Hatakka ja Sanna Nylander: Vahva sosiaaliturva on osa työvoimapulan ratkaisua

Raumalaisehdokkaat vastaavat kotikaupunkinsa yritysjohtajan outoihin väitteisiin suomalaisen työelämän ja sosiaaliturvan suhteesta.
– Jo työllisyysvaikutustenkin vuoksi sosiaaliturvaa tulee seuraavalla hallituskaudella vahvistaa eikä leikata, kirjoittavat Lotta Hatakka ja Sanna Nylander.

Satakunnan Kansan uutinen (30.1.2023) Porissa pidetystä vientialojen lobbaustilaisuudesta
kansanedustajaehdokkaille antoi pitkän puheenvuoron raumalaisen perheyrityksen toimitusjohtajalle.
Hän tarkasteli työvoimapulan syitä työnantajan näkökulmasta ja mukaan pääsi koko joukko sammakoita.

Toimitusjohtaja harmitteli, etteivät kaikki työntekijät sitoudu työhön. Tarkka lainaus: ”Se on säälittävä
osa tätä yhteiskuntaa, että emme saa kaikkia mukaan, koska yhteiskunnan tuet ovat liian houkuttelevia.”
Haastattelussa hän ilmaisi huolensa sosiaalietuuksiin liittyvistä kannustinloukuista, siitä, kuinka
yhteiskunnan tuet houkuttelevat työtä vieroksuvia ihmisiä jäämään ”yhteiskunnan eläteiksi” töihin
palaamisen sijasta.

Toimitusjohtajalla näyttää menneen sekaisin käsitteet työhaluton ja työkyvytön. Sosiaaliturvan
hakuprosessit eivät ole miellyttäviä eikä helppoja. Kaikki hakijat eivät edes tiedä etuuksista, joihin he
olisivat oikeutettuja, saati omaa tarvittavia voimavaroja pitkiin hakuprosesseihin liiteviidakkoineen.

Tukien päällekkäisyyksistä huolimatta moni joutuu tinkimään joistain välttämättömistä perushyödykkeistä, kuten ruoasta ja lääkkeistä.

Tutkimusten mukaan (Sosiaaliturvakomitean julkaisuja 2021:1) sosiaaliturvassa on monimutkaisuuden,
päällekkäisyyksien ja pirstaleisuuden vuoksi enemmän ali- kuin väärinkäyttöä.
Soste ry:n mukaan kaikki perusturvaetuudet eivät riitä ihmisarvoiseen elämään. Tämä pakottaa
esimerkiksi työttömän peruspäivärahaa saavan henkilön hakemaan lisäksi toimeentulotukea. Tukien
päällekkäisyyksistä huolimatta moni joutuu tinkimään joistain välttämättömistä perushyödykkeistä,
kuten ruoasta ja lääkkeistä.

Haastateltu toimitusjohtaja kertoi toimittajalle työtä vieroksuvista henkilöistä, jotka eivät jaksa
perehdytystä loppuun ja joiden työsuhteet päättyvät koeajan aikana. Noin 55 henkilöä työllistävä
muovialan perheyritys ei ikävä kyllä riitä aineistoksi kuin korkeintaan mutu-tuntumaan suomalaisesta tai
edes raumalaisesta työelämästä.

Työllistymistä tukevia palveluita tulee kehittää niin, että ne tukevat myös vammaisia,
osatyökykyisiä, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita
työllistymään paremmin ja pysymään työelämässä.

Työntekijöiden palkkojen nostamista toimitusjohtaja ei näe tärkeimpänä työllisyyttä lisäävänä
toimenpiteenä, vaan korostaa yhteisöllisyyden merkitystä. Yrityksensä yhteisöön hän toivoo työntekijöiksi ”moponrassaajia, joiden koulumenestys ei välttämättä ole ollut huippua, mutta luonne sopii tuottavaan työhön”. Esimiestehtäviin hän toivoo ammattikorkeakoulun kouluttavan heille ”nöyriä insinöörejä”.

Palkkausasioissa totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää ja ostovoimalla on merkitystä jopa
kansanterveyteen. Työllistymistä tukevia palveluita tulee kehittää niin, että ne tukevat myös vammaisia,
osatyökykyisiä, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita
työllistymään paremmin ja pysymään työelämässä.

Jo työllisyysvaikutustenkin vuoksi sosiaaliturvaa tulee seuraavalla hallituskaudella vahvistaa eikä leikata
– vahva sosiaaliturva on osa työvoimapulan ratkaisua.

Sanna Nylander
lähihoitaja, kulttuurituottajaopiskelija (AMK)
Lotta Hatakka
pappi

EDIT Toimitus pahoittelee, että ensimmäinen linkki sijaitsee maksumuurin takana.