Osallisuus tuo nuorille hyvinvointia

Rauman vasemmisto kutsui 21. tammikuuta Kitukrännin Parlamentin keskustelemaan nuorten pahoinvoinnista yhdessä Satakunnan vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän kanssa.

Lämminhenkinen ja kodikas tilaisuus toimi hyvänä koulutuksena eduskuntavaaliehdokkaille, kunta- ja aluepäättäjille sekä kaikille muillekin nuorten ongelmista huolestuneille.

Keskustelun alustajaksi kutsuttu VTT Anna-Maria Isola tutkii nuorten ja lasten kokemuksia sekä osattomuutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa sekä Turun yliopistossa.

– Pitkällä aikavälillä mitattuna nuorilla menee paremmin kuin aikaisemmin, mutta pandemia-aika teki tähän murtuman.

Anna-Maria Isola osaa kuvailla vaikeitakin asioita värikkäästi ja kuunnella keskustelijoiden sanomaa herkällä korvalla.

THL julkaisi viime syksynä Nuorten elinolot -kirjan, joka keskittyi tällä kertaa korona-ajan vaikutuksiin.

Eniten pandemia-ajasta kärsivät nuoret korkeakouluopiskelijat, jotka tunsivat pudonneensa tyhjän päälle. Kyselyissä kolme viidestä ilmoitti kärsivänsä yksinäisyydestä.

– He olivat lopettaneet koulunsa, jättäneet kotikuntansa ja työpaikkansa. Muita ryhmiä pidemmän etäopiskelujakson takia heille ei syntynyt uutta, opintoja tukevaa yhteisöä.

Tämä koettiin epäoikeudenmukaisena. Myös ilmastonmuutoskriisi lisäsi tämän ikäryhmän ahdistusta.

Alaikäiset hyväksikäytettyinä

Nuorten rikollisuus ovat viime aikoina olleet otsikoissa, ja vasemmistoliitolla on tuore julkaisu sen ennaltaehkäisystä.

Anna-Maria Isola korostaa, että kyseessä on pieni ryhmä alle 15-vuotiaita, joiden tekemät rikokset ovat lisääntyneet.

– Muuten nuorten tekemä rikollisuus ei ole lisääntynyt.

Alaikäisten rikollisuus on ollut viime aikoina kuuma keskustelun aihe. Puheenvuoroja käyttivät myös eduskuntavaaliehdokkaat **Milka Tommila**, **Mika Aho**, **Sanna Nylander** ja **Lotta Hatakka**.

Alaikäisten rikollisuuteen saattaa liittyä hyväksikäyttöä. Alaikäiset eivät ehkä vielä ymmärrä, mitä rikosten tekemisestä seuraa.

– Miten me sitten voisimme ehkäistä tällaisia kehityskulkuja? Anna-Maria Isola kysyy ja vastaa:

– Meidän pitää olla vahvistamassa näiden nuorten osallisuuden kokemusta. Se on hyvinvoinnin tekijä.

THL mittaa tätä osallisuusindikaattorin avulla.

– Osallisuuden kokemus auttaa nuoria ottamaan omat voimavaransa käyttöön ja muuttamaan ne heitä itseä palveleviksi valinnoiksi.

Miten me sitten voisimme ehkäistä tällaisia kehityskulkuja?

Meidän pitää olla vahvistamassa näiden nuorten osallisuuden kokemusta. Se on hyvinvoinnin tekijä.
Tutkija Anna-Maria Isola

Osallisuuden puute saa kiusaamaan

Tilastojen perusteella muita kiusaavilla lapsilla ja nuorilla on todettu olevan heikompi osallisuuden tunne, mutta niin on myös kiusatuksi joutuvilla lapsilla ja nuorilla.

Anna-Maria Isola muistuttaa, etteivät ratkaisut voi olla vain ongelmiin perustuvia.

– Jokainen ihminen tarvitsee sitä, että hän kokee olevansa tärkeä ja merkityksellinen, ja että hän saa myönteistä palautetta.

Lauantai-iltapäivä on hiukan haasteellinen ajankohta yhteiskunnalliselle keskustelulle, mutta vanhan opiston luokkaan oli saapunut väkeä kiitettävästi. Eduskuntavaaliehdokas **Lotta Hatakka** toimi tilaisuuden juontajana. Porilaiset eduskuntavaaliehdokkaat **Raisa Ranta** ja **Jukka Heinonen** kuuntelivat.

Jos nuori ei saa tunnustettua asemaa hyvästä yhteisöstä, hän voi hakea sitä esimerkiksi väkivaltaa tekevistä jengeistä tai päihdeporukoista. Edelleen ratkaisu on aika yksinkertainen:

– Jokaisella lapsella pitää olla edes yksi perheen ulkopuolinen luotettava aikuinen. Sen tiedetään kantavan pitkälle.

Lisäksi nuorilla pitää olla myönteisiä roolimalleja. Käytännössä tämä voi olla sitä, että kouluissa käy vierailijoita kertomassa erilaisista harrastuksista ja palkkatöistä.

– Näin erityisesti ne nuoret, jotka ovat vaarassa joutua huonoille teille, saisivat nähdä, että on muitakin mahdollisuuksia.

Kulutuskriittisyydestä ratkaisu

Anna-Maria Isola kertoi myös pienituloisten perheiden 15–21-vuotiaiden nuorten köyhyyden kokemuksista. Tutkimus kohdistuu perheisiin, joissa pienituloisuus on jatkunut pitkään.

– Joulukuussa huoli ja stressi energiakriisistä näkyi heilläkin ahdistuksena ja unettomuutena.

Edelleen yhtä lailla kaupungissa ja maaseudulla muita huonommat vaatteet ja muut kulutustavarat aiheuttavat pilkkaa ja ryhmästä sulkemista.

– Yhteiskunnassamme on sairas kuluttamisen kulttuuri, joka aiheuttaa paljon pahoinvointia.

Anna-Maria Isola kysyykin, miten voisimme näyttää nuorille omalla käytöksellämme kohtuullisen kuluttamisen elämäntapaa.

– Nuorten köyhyys ei ratkea sillä, että heille annetaan rahaa, jotta he voivat olla samanlaisia kuin kaikki muut. Ratkaisun pitää olla se, että suhtaudumme kuluttamiseen kriittisemmin.

Nuorten köyhyys ei ratkea sillä, että heille annetaan rahaa, jotta he voivat olla samanlaisia kuin kaikki muut. Ratkaisun pitää olla se, että suhtaudumme kuluttamiseen kriittisemmin.
Tutkija Anna-Maria Isola

Alustuksen jälkeen nuorten pahoinvoinnista syntyi hedelmällinen keskustelu. Puheenvuoroissa kuultiin monia näkökulmia ammatin, harrastusten, luottamustehtävien ja vanhemmuuden kautta.

Parlamentin lopputulema oli toiveikas.