Pidetään värit kirkkaina joka päivä

Satakunnan Pride-tapahtumat ovat tältä vuodelta ohi, mutta ihmisoikeuksien puolustaminen jatkuu vuoden jokaisena päivänä.

Rakkaus kuuluu kaikille, samoin ilo ja valo sateenkaaren kaikissa väreissä.

Vasemmistolaiset ovat näkyneet ja kuuluneet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen mielenosoituksissa ja kulttuuritapahtumissa. Se on luonnollista, koska mekin työskentelemme ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta, kaikkea syrjintää vastaan.

Porissa maakunnan vanhinta ja suurinta Pride-tapahtumaa liputettiin lauantaina 8. elokuuta näyttävästi, samoin Rauman Pridea kesäkuussa. Molemmissa kaupungeissa perinteisiin kuuluu mielenosoituskulkue ja kulttuuripitoinen juhla.

Nuorta Eurajoki Pridea kunta muistaa nostamalla Suomen lipun kunnanviraston salkoon. Sateenkaarilippu oli nykyiselle kunnanhallitukselle ns. liian radikaali.

Liputusta tärkeämpi on kuitenkin kaikkien kuntalaisten yhdenvertaisuus.

Mitä Pride-lipun värit tarkoittavat?

Tulkintoja on lähes yhtä monta kuin lipun käyttäjiä. Perinteisessä 6-raitaisessa lipussa väreillä on voimaannuttava rooli.

Punainen on elämä,
oranssi on parantava voima,
keltainen on aurinko,
vihreä on luonto,
sininen tuo harmoniaa ja
violetti kuvastaa yhteishenkeä.

”Kaikki seksuaalisuuden ja sukupuolisen moninaisuutta tukevat voivat käyttää lippua; se ei sulje pois eikä korosta mitään yksittäistä ryhmää.”

Vasemmistoliiton sateenkaari-rintanapissa sekä meppiemme kaulanauhoissa on kuvattuna ns. progressiivisen lipun värejä. Näissä versioissa on mukana myös transihmisten sekä rodullistettujen ja eri etnisiin ryhmiien kuuluvien sekä intersukupuolisten värejä ja symboleja.
Näitä värejä käytetään, kun halutaan olla eksakteja ja huomaavaisia vähemmistön vähemmistöille.

Syrjintä aseena ja motiivina

Sateenkaariväen taivaalla on viime aikoina näkynyt synkkiä pilviä.

Oikeistopopulistit ovat omien pelkojensa ja ennakkoluulojensa takia nähneet Pride-tapahtumissa ja seksuaalivalistuksessa uhkakuvia, joita he ovat halunneet levittää somessa ja mielipidekirjoituksissa.

Siksi tänäkin kesänä on ollut tärkeää kokoontua marssimaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen rinnalla.

Seuraavat eduskuntavaalit ratkaisevat, millainen ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sateenkaari seuraavalla hallituskaudella näkyy.

Voiko Suomi olla jatkossakin turvallinen paikka, johon homo- ja transfobisista valtioista voi paeta?
Pysyykö yhteiskuntamme turvallisena paikkana kasvaa ja kehittyä kaikille lapsille ja nuorille?
Turvataanko ikääntyvien sateenkaari-ihmisten oikeudet niin, ettei kenenkään tarvitse elämänsä viimeisinä vuosina palata kaappiin?

Vasemmiston ehdokkaiden on helppo luvata huolehtivansa näistä asioista, sillä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus sekä kaikkien vähemmistöjen oikeudet on selkeästi kirjattu puolueen tavoitteisiin.

Susanne Ekroth
vastaava toimittaja