Eekruut: Muuttuuko ihminen parempaan suuntaan?

Hiroshiman vuosipäivä pysäyttää ja kannustaa toimiin rauhan puolesta.

Tuoreimmat sodat ovat meitä yhtä lähellä kuin ilmastokriisi.

Kirjoittaja listaa karuja faktoja, mutta löytää myös toivoa, meissä ihmisissä.

USA lopetti sodan Japanin kanssa pudottamalla 6.8.1945 atomipommin Hiroshimaan.

Vastaavanlaista jättipommia ei ollut koskaan kokeiltu, mutta ilmeisesti se toimi odotetusti. Se tuhosi 90 prosenttia Hiroshimasta ja surmasi noin 75 000 ihmistä välittömästi.

Suurin osa pommin uhreista oli siviilejä. Säteilyn ja vammojen seurauksena Hiroshiman uhrimäärä nousi muutamassa vuodessa 200 000:een.

Hiroshiman ja kolme päivää myöhemmin tehtyä Nagasakin pommitusta on selitetty välttämättöminä, jopa taloudellisina keinoina. Samaa selitystä oli käytetty Euroopassa jo aiemminkin:

Saksalainen Dresdenin kaupunki oli pakko pommittaa tulipätsiksi helmikuussa 1945. Uhrimäärästä kiistellään, sillä kymmenet tuhannet ihmiset paloivat kirjaimellisesti tuhkaksi. Lämpötila kaupungissa nousi jopa tuhanteen celsiusasteeseen.

Kahdeksan vuotta aikaisemmin, 2. maailmansodan aattona, Baskimaan Guernicaa oli ollut pakko pommittaa, jotta Espanjan sisällissota saataisiin päättymään.

Historia opettaa, että ihmisen henki on halpa, kun ratkaistaan isoja ongelmia ja testataan uusia joukkotuhoaseita.

Tällaista loppua ei saa olla millään tällä hetkellä käynnissä olevalla sodalla, vaikka osapuolina tai tukijoina olisikin nykyisiä ydinasevaltioita.

Rauhanliike on vähintään kerran vuodessa, Hiroshiman muistopäivänä, kertonut ydinaseiden tuhovoimasta.

Vuosikymmenten mittaan, sukupolvien vaihtuessa, ydinaseet ovat arkipäiväistyneet. Tieto niiden käytön peruuttamattomuudesta ei enää kuulu kaikkien vallankäyttäjien yleissivistykseen.

Ydinaseet ovat heille ainoastaan oman arsenaalin ”se kaikkein järein pommi”.
Ydinasetta ei tietenkään haluttaisi käyttää, mutta vastuu ratkaisusta sysätään viholliselle.

Elokuussa 1945 Hiroshimassa pääsi valloilleen ihmisen luoma helvetti, mutta kaupungin elämä ei päättynyt siihen.

Jälleenrakennettu Hiroshima on rauhallinen miljoonakaupunki, esimerkki ihmisen sinnikkyydestä ja uskosta parempaan.

Toivon, että käynnissä olevien sotien kulisseissa vaikutusvaltaisilla ihmisillä riittää sinnikkyyttä estää ydinaseiden käyttö.

Meillä muilla pitää olla uskoa parempiin aikoihin, jolloin ydinaseriisuntaa päästään jatkamaan.

Suomen on toimittava aktiivisesti ydinaseriisunnan puolesta. Tavoitteena pitää olla joukkotuhoaseiden nollatoleranssi.

Kirjoittaja ei ole käyttänyt tekoälyä kolumninsa luomisessa, mutta sen sijaan hyödyntänyt aiheesta aikaisemmin kirjoittamiaan tekstejä ja puheita.

Jaa artikkeli