• Kolumnit
  • Toimituksen nostot

Tuomo Grundström: Lukuvinkkejä naistenpäiväksi

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään Suomessa monin eri tavoin.

Marssimalla, sillä tasa-arvo ei ole valmis. Pehmeästi, ottamalla vastaan kukkia ja suklaata.

Raumalainen kolumnistimme tarjoaa naistenpäiväksi aiheeseen sopivia lukuvinkkejä. Klassikoita.

– Nuori kansakoulunopettaja Hilja Valtonen (1897–1988)  puhisi harmistustaan, kun hänelle selvisi, että tasa-arvoisuus oli tavoitettu niin, että miehet ovat tasa-arvoisempia kuin naiset.

Hänen ensimmäinen romaaninsa Nuoren opettajattaren varaventtiili päästi puhinan ilmoille tasan sata vuotta sitten. Sitä seurasi viisitoista muuta, viimeinen vuonna 1975.

Kymmenen näytelmää ja yhdeksän elokuvakäsikirjoitusta täydensivät luetteloa, jonka pinnallisesti voisi kuitata viihteeksi, mutta joka muodosti vankkoja askelmia varhaisen feminismin nousta.

Hilja ei ollut hiljaa!

Märta Tikkasen (s. 1935) tuotannosta joka naisen – ja varsinkin miesten ja poikien – pitää tuntea ainakin:

  • Vuosisadan rakkaustarina,1978
  • Miestä ei voi raiskata, 1976.
  • Sofian oma kirja, 1982, joka antaa äänen neuropoikkeavalle lapselle ja äidille.

Friedrich Engelsin, (1820–1895) kirjaa Perheen, yksityisomistuksen ja valtion alkuperä (1884) pidetään yhtenä marxilaisuuden perusteoksena. 

Se on yritys selvittää oman aikansa tiedon ja tutkimuksen pohjalla, miten ihmisyhteisö ja sen portaat ovat kehittyneet.

Engelsin teos on raskaampaa tekstiä kuin Märtan ja Hiljan, muttei suinkaan hiljaista, päinvastoin.

Arvoisat naiset, ottakaa omaksenne!  

Kirjoittaja on raumalainen eläkkeellä oleva erityisopettaja, vasemmistoaktiivi ja kirkkovaltuutettu

Jaa artikkeli