Pertti Salo: Suomi joutui tarkkailuluokalle työttömyyden takia

– Talous ei kasva, koska raha ei liiku ja ostovoima heikkenee.

Hallituksen toimet pahentavat työttömyyttä, vaikka työllisyyttä pitäisi tukea.

Suomi on EU:n tarkkailussa työttömyyden takia, koska on viisi asiaa, joista on syytä olla huolissaan.

Suomi on joutunut tarkkailuun ennen kaikkea työttömyyden paisumisen takia.

1. Työttömyys on kasvanut Suomessa yli kolme vuotta

Komission raportissa Suomi saa kaksi miinuspistettä tästä mittarista, koska suunta ei ole kääntynyt parempaan moneen vuoteen.

Yleinen suunta EU-maissa on ollut toinen kuin Suomessa eli työttömien osuus työvoimasta on pienentynyt.

Komission päätelmät perustuvat vuoden 2024 tietoihin, joten vuoden 2025 entisestään kohonnut työttömyys ei näy kuviossa.

2. Työllisyysaste on laskenut useana vuonna peräkkäin

Komission mielestä suunnan pitäisi olla toinen. Työllisyysaste kertoo siitä, kuinka suuri osa työikäisistä on töissä.

Suomen työllisyysaste on yhä EU-maiden keskitason yläpuolella eli ihan hyvä. Komission huoli ei olekaan herännyt 77 prosentin työllisyysasteesta vaan kehityksen suunnasta.

3. Myös kolmas hälyttävä asia koskee työttömyyttä

Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä nousee huolestuttavaa tahtia. Se on nyt lähellä EU-maiden keskitasoa.

Pitkäaikaistyöttömiä ovat kaikki yli 12 kuukautta työttöminä olleet.

4. Suomalaisten tulokehitys sai komission huolestumaan

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet huomattavasti vähemmän kuin keskimäärin EU-maissa.

Vuodesta 2023 vuoteen 2024 tapahtunut kasvu on komission mielestä aivan liian vähäinen. Suomi on jäämässä parhaiden maiden tahdista.

5. Terveyspalveihin pääsy tuntuu vaikealta

Suomessa kansalaiset kokevat, etteivät he pääse tarvitsemiinsa terveyspalveluihin.

Esimerkiksi mielenterveyspalveluista on pula. Suomalaisten kokemus on EU-maiden huonoimpia.

Talouden tarkkailu on tiukempaa

EU:n suhtautuminen tarkkailuluokkalaisiin vaihtelee huomattavasti.

• Talouden tarkkailuluokalle joutuneet ylivelkaantuneet maat voivat saada sakkoja, jos eivät saa korjattua julkisen talouden menoja vastaamaan tulojaan.
• Sosiaalisen tarkkailuluokan jäseniin suhtaudutaan pehmeämmin.

Vaikka työllisyys- ja sosiaalisten kehityksen mittarit hehkuisivat punaisena, EU tyytyy ohjaamaan ja kovimmillaankin vain antamaan ohjeistusta poliittisille päättäjille.

Sosiaalisesti heikko saa EU-ohjeita

Komissio tekee tarkkailuluokalle joutuneesta maasta erityisselvityksen ja antaa sen perusteella mahdollisia suosituksia. Suositukset voivat vaikuttaa jäsenmaan poliittisiin päätöksiin.

Suomen työttömyysaste on kivunnut Euroopan korkeimmaksi, ohi ykköspaikkaa pitäneen Espanjan.

Myös työllisyysaste on pysytellyt aikaisempaa hieman matalampana. Luottoluokituslaitokset seuraavat varmasti myös tätä heikkoa kehitystä Suomessa.

Elvyttävää politiikkaa olisi jo aika ryhtyä tekemään.

Suurin osa työttömyydestä on rakenteellista eli liittyy vääriin koulutuspoliittisiin ratkaisuihin, hallituksen leikkauksiin ja veropäätöksiin.

Pertti Salo
FM, yrittäjä ja opettaja
Eurajoki

LÄHTEET

Velkaantuva Suomi joutui EU:n tarkkailuun, mutta kaikessa hiljaisuudessa meidät pantiin myös toiselle tarkkailu­luokalle | Talous | Yle

Jaa artikkeli