Pertti Salo: Miksi velkajarru ei toimi?

1. Velkajarru pahentaa taantumaa

Velkajarru tarkoittaa, että valtion pitää vähentää velkaa tai alijäämää tiettyä vauhtia, esimerkiksi noin 0,75 % BKT:sta vuodessa.

Ongelma on, että:

• jos talous on jo heikko ja valtio samaan aikaan leikkaa menoja tai kiristää taloutta, kysyntä vähenee entisestään ja talous hidastuu.
• Useat taloustieteilijät korostavat, että taantumassa valtion pitäisi usein tehdä päinvastoin: käyttää velkaa investointeihin ja elvytykseen.

2. Suomen ongelma on heikko kasvu, ei vain velka

Suomella on ollut pitkään hidas talouskasvu ja heikko tuottavuuden kasvu. Kun talous ei kasva, verotulot eivät kasva ja velkasuhde (velka/BKT) nousee helposti.

Velkajarru ei paranna tuottavuutta, innovaatioita tai investointeja, jotka ovat kasvun todellisia lähteitä.

3. Leikkaukset voivat jopa lisätä velkasuhdetta

Jos sopeutus on suuri (esim. kymmeniä miljardeja), se voi vähentää kulutusta ja lisätä työttömyyttä ja pienentää BKT:tä.

Tällöin velka/BKT -suhde voi jopa kasvaa, vaikka velkaa yritetään vähentää.

4. Suomen velkajarru on EU:ta tiukempi

Suomen hallituksen velkajarrun toteutus on  EU-sääntöjä tiukempi, mikä tarkoittaa nopeampaa velan vähentämistä kuin EU edes vaatii.

Tämä pakottaa suurempiin säästöihin kuin taloustilanne sallii.

Velkajarru ei ratkaise Suomen talouden ongelmia, koska talous kasvaa hitaasti ja säästöt voivat pahentaa taantumaa.

Velka on enemmän seuraus heikosta kasvusta kuin sen syy.

Velkajarrun toimivuus edellyttää, että taloutta nostaa vahva teollisuus, suuri vienti, hyvä työllisyys, ja väestö on suurempi kuin Suomessa.

Suomi koki takavuosina samaan aikaan useita talousshokkeja kuten Nokian matkapuhelinbisneksen romahduksen, paperiteollisuuden supistumisen ja hitaan tuottavuuskasvun vuodesta 2008 lähtien.

Talouden hoitoon taantumassa pitäisi kuulua joustavuus.

Kun talous on heikko, valtion pitäisi saada käyttää enemmän rahaa elvytykseen.

Kun talous kasvaa, velkaa vähennetään enemmän.

Suomen talous on pieni ja haavoittuva

Suomi on pieni ja vientiriippuvainen talous. Siksi yksittäiset kriisit vaikuttavat paljon, kuten Euroalueen velkakriisi, koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Näissä tilanteissa valtio usein tarvitsee velkaa talouden tukemiseen.

Velkajarru toimii parhaiten, kun raha liikkuu ja talous kasvaa vakaasti ja vienti on vahvaa eikä talous heilahtele paljon.

Suomessa kasvu on ollut heikkoa ja talous reagoi herkästi kriiseihin ja siksi tiukka velkajarru on taloudelle vaikeampi.

IMF:n mukaan julkista taloutta pitää sopeuttaa, mutta liian nopea kiristäminen voi olla vaarallista. IMF korostaa erityisesti, että ajoitus on tärkeä ja että taloutta ei pidä kiristää liikaa taantumassa ja kasvua tukevat investoinnit ovat tärkeitä. 

Kirjoittaja on Eurajoen Luvialla asuva filosofian maisteri ja yrittäjä.

LÄHTEET

Suomen Pankin tiedote 2025

Suomen Pankin tiedote 2026

Jaa artikkeli