- Kolumnit
- Toimituksen nostot
Pertti Salo: Kuka pelastaisi Yyterin?
Yyteri on yksi hienoimmista hiekkarannoista Suomessa, ja se on koko Satakunnan ylpeys.
Se on monipuolinen ja arvokas kokonaisuus, jolla on matkailu- ja virkistyskohteena pitkä historia.
Porilainen kylpylähotelli on ollut kiinni jo pitkään ja sen toiminnan jatko vaikuttaa varsin epävarmalta.
Pitkin maakuntaa ihmetellään, kuka ja mistä tulisi elvyttämään ja uudistamaan Yyterin matkailua.
Monenlaisia suunnitelmia on tehty jo vuosien ajan, mutta hiljaista on edelleen. Myös poliittisia päätöksiä tarvittaisiin ja yhteyksiä yrityselämään.
Yyterin sannat täyttyvät kylpijöistä vain kesähelteillä, mutta kylpylähotellin palvelut toimivat ympäri vuoden, silloin kun toimivat.
Pelkkä rakennusten kunnostaminen ei riitä, tarvitaan myös Yyteriin sopivia tapahtumia ja markkinointia, joka tavoittaa oikean yleisön.
Kylpylähotellin historiaa
Yyteri on ollut jo vuosia Porin matkailun kärkikohde, mutta varsinkin kylpyläkotelllin houkuttelevuus on heikentynyt vuosien mittaan.
Viimeisten huhujen mukaan hotellin omistaja haluaisi kaupungin tekevän jonkinlaisen ns. diilin hotellin ylläpitokustannuksista. Sellainenkin huhu liikkuu, että hotellin annettaisiin rapistua niin huonoon kuntoon, että se olisi pakko purkaa.

Yyterin kylpylähotelli valmistui vuonna 1974 ja aluksi se tunnettiin nimellä Rantasipi Yyteri. Se oli valmistuessaan Suomen korkeatasoisimpia ja trendikkäimpiä hotelli-ravintoloita.
Varsinkin 1980-luvulla hotellilla meni hyvin taloudellisesti. Pori Jazzin konsertteja pidettiin Yyterin kylpylähotellissa monien vuosien aikana.
Rautalankafestivaali järjestettiin takavuosina Yyterin kylpylähotellissa useamman kerran, ja tanssit kuuluivat ohjelmaan viikonloppuisin.

Yyterin matkailuhistoriaa
Yyterillä on pitkä historia kesänviettopaikkana, ja siellä on järjestetty vuosikymmeniä erilaisia tapahtumia. Aikoinaan Yyterin juhannusjuhlat vetivät yleisöä ympäri Suomea.
Yyterin kuljettiin 1930–1950-luvuilla omalla autolla tai linja-autoilla sekä kevyemmillä moottorikulkuneuvoilla ja polkupyörällä. Pariskunnat ja lapsiperheet kävivät siellä kesäisin telttailemassa ja uimassa.
Jo 1930-luvun alussa rakennettu Yyterin Meriravintola teki Yyteristä ”Pohjanlahden Rivieran. Ravintola paloi 1970-luvulla.
Nuoriso kokoontui Yyteriin viisi- ja kuusikymmenluvuilla. Kesä huipentui ns. rukouslauantaina, kun Porin Tarmon suurtempauksessa rannan kaunottarien joukosta valittiin Miss Yyteri.

Yyteriä teki tunnetuksi myös Pohjoismaiden suurin tanssilava. Sen vaiheet huipentuivat Rolling Stones -yhtyeen vierailuun juhannuksena 1965.
Beatlesiltakin oli pyydetty tarjous Yyterin keikasta, mutta manageri Brian Epsteinin pyytämä keikkapalkkio oli ollut niin kallis, että siihen ollut taloudellisesti mahdollisuutta.
Rolling Stonesia Yyteriin saapui katsomaan noin 15 000 ihmistä. Meri-Porin alueen liikenne tukkeutui ennen näkemättömään kaaokseen. Tunnelma yhtyeen soittaessa oli kuulemma kuin uskonnollisessa hurmoskokouksessa.

Rantaelämää ja harrastuksia
Yyterin uimaranta täyttyy ihmisistä lähinnä kuumien hellepäivien aikana, mutta muuten rannalla on hiljaista.
Purjelautailu ja lintujen bongaus tuovat harrastajia rannalle lomakauden ulkopuolella. Monet myös lenkkeilevät ja pyöräilevät Yyterissä.
Uimarantaan on kehitelty vuosien aikana monenlaisia ideoita, mutta kokonaisuus on jäänyt puolitiehen erilaisista syistä.
Pitkän venelaiturin rakentamista 2000-luvulla kokeiltiin, mutta se hajosi myrskyissä alkutekijöihinsä. Styroxin paloja siivottiin pitkään dyyneiltä.
Uusia kesäravintoloita ja kioskeja on yritetty saada pysymään toiminnassa. Viime vuosina onneaan kokeilemassa on ollut muutama konttiravintolakin.
LIsäksi Yyterissä toimii leirintäalue, vuokramökkejä ja seikkailupuisto.
Arvokas luontokohde
Yyterillä myös luonnonsuojeluarvoja, jotka myös pitää ottaa huomioon kaikella suunnittelussa.
Dyyneillä kulkee luontoreittejä, jotka ovat ympäri vuoden käytössä.
Koiraranta Karhuluodossa on maan kuulu, mutta sen viereisen Yyterin golfkentän käyttöaste ei kuulemma ole kovin korkea.
Itse lähtisin siitä, että Yyterissä pitää olla toimintaa ympäri vuoden; luonto ja sääolosuhteet huomioiden.
Suomen kesä on lyhyt, joten pelkästään sen varaan matkailupalveluja ei Porissa kannata rakentaa.
Kirjoittaja on Eurajoen Luvialla asuva filosofian maisteri ja yrittäjä.
