Tulevatko vaivaistalot takaisin?

Jari Myllykoski siteeraa Ylen tuoretta selvitystä: "Yhteisölliseen asumiseen on ohjattu muistisairaita ilman riittävää hoivaa, vanhuksia, jotka tarvitsisivat ympärivuorokautista hoitoa, ikäihmisiä, jotka kaipaavat rauhaa, mutta joutuvatkin levottomaan ympäristöön." Kuvan elementit tarjosi canva.com.

Aluevaltuutettu Jari Myllykoski on huolissaan vanhustenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.

”Valtion rahoitusratkaisut pakottavat hyvinvointialueet heikentämään vanhusten ja vammaisten inhimillisen elämän edellytyksiä”, hän kirjoittaa.

Ovatko sen takia eräänlaiset vaivaistalot tekemässä paluun suomalaiseen yhteiskuntaan?

Mikä ihmeen vaivaistalo?

Vaivaistalo oli tarkoitettu ihmisille, jotka eivät pystyneet itse huolehtimaan toimeentulostaan. Talon asukkaiden oli osallistuttava voimiensa mukaan talon töihin.
Siellä asuivat myös ne vanhukset, jotka eivät enää pärjänneet, jaksaneet tai sopineet yhteiskunnan vaatimuksiin. Elämiseen sai niukasti apua, mutta ihmisarvon se maksoi. Yksi ratkaisu kaikille – yksilölliset tarpeet sivuutettiin.
Vasta sotien jälkeen alettiin hiljalleen rakentaa suunnitelmallisesti vanhusten hoitoa ja 1970 jälkeen otettiin merkittäviä askeleita vanhusten huollon saralla.

Yhteisöllistä asumista on tarjottu ratkaisuksi ikääntyneiden asumisen haasteisiin.

”Ajatus on hyvä, ja myös minä olen sitä tukenut: yksinäisyyden vähentäminen, yhteinen arki ja kevyempi palvelurakenne”, Jari Myllykoski kirjoittaa.

Ikävä kyllä, yhteisöllisen asumisen todellisuus on ollut aivan muuta. Ylen tuore selvitys yhteisöllisestä asumisesta paljastaa ikäviä asioita ja epäkohtia.

Yhteisölliseen asumiseen on ohjattu mm.

muistisairaita ilman riittävää hoivaa,
vanhuksia, jotka tarvitsisivat ympärivuorokautista hoitoa,
ikäihmisiä, jotka kaipaavat rauhaa, mutta joutuvatkin levottomaan ympäristöön.

Lisäksi yksiköissä ei ole ollut riittävästi henkilöstä, osaamista ja turvajärjestelytkin ovat ontuneet. Ylen selvitys paljastaa myös, että pahimmillaan asumismuoto voi viedä asukkaalta lähes kaikki tulot.

Jari Myllykoski korostaa, että kyse ei ole yksittäisistä virheistä, vaan rakenteellisesta ongelmasta.

”Tämä ei ole yhteisöllisyyttä, vaan kustannustehokkuuden ylikorostamista hyvinvoinnin ja ihmisarvon kustannuksella. Olemme vaarassa palata vaivaistaloajatteluun – vain uudella nimellä.”

Aluevaltuutettu Jari Myllykoski

Hän toivoo kaikille Suomen vanhuksille ihmisarvoista ja turvallista hoivaa.

”Satakunnassa emme kuitenkaan saa olla toivon varassa, meidän on pystyttävä parempaan. Ei anneta rahoituslain riistää vanhuksilta inhimillistä hoivaa.”

Jari Myllykoski linjaa, ettei ns. suuria ikäluokkia sovi unohtaa, sillä juuri he rakensivat Suomesta hyvinvointivaltion.

”Meidän velvollisuutemme on nyt huolehtia heidän hyvinvoinnistaan.”

Jari Myllykosken mielipidekirjoitus julkaistiin 9.1.2026 Satakunnan Kansassa.