• Mielipiteet
  • Toimituksen nostot

Pertti Salo: Lasten mielenterveyteen tarvitaan lisää resursseja

Lapsuudessa, kun persoonallisuus kehittyy ja elimistö on herkimmillään, tarvitaan turvallisten aikuisten tukea.

– Yhteiskunta ja maailma ovat olleet myllerryksessä jo pitkään, ja se vaikuttaa erityisesti lapsiin, Pertti Salo kirjoittaa.

Hän toivoo kolmannen sektorin lisäksi myös valtiolta ja hyvinvointialueilta selkeitä toimia lasten mielenterveyden edistämiseksi.

– Yhteiskunta on muuttunut hyvin kummalliseksi paikaksi lapsille. Aikuiset eivät pysty antamaan heille turvallista ympäristöä, ja varsinkin suurissa kaupungeissa katu on lapsille se paikka, josta käyttäytymismallit haetaan.

Kouluväkivalta on saanut julmempia muotoja, eikä sitä ole saatu hallintaan. Poliisi käy yhä useammin kouluissa rauhoittamassa tilannetta.

Käytöshäiriöt ovat yleistyneet kouluissa, ja jopa koulujen rehtorien kysymyksiin oppilaat saattavat vastata varsin törkeästi. Osalla nuorista ei tunnu olevan mitään kunnioitusta ketään kohtaan. Jopa henkirikoksia tehty kylmäverisesti.

Vanhemmat ovat usein täysin pihalla, ja voimattomia lastensa tekemisten suhteen.

Somekanavilta vyöryy lasten eteen toinen toistaan järkyttävämpää sisältöä, joka aiheuttaa ahdistusta ja masennusta, ja antaa oudon kuvan maailmasta. 

Alkoholia ja huumeita on vapaasti saatavilla miltei mistä tahansa, ja nyt hallitus ajaa entistä vapaampaa alkoholin myyntiä.

Tämä kaikki osuu lapsiin siinä herkässä vaiheessa, kun persoonallisuus kehittyy ja elimistö on herkimmillään.

Jokaisen lapsen ja nuoren tulisi saada ajoissa apua mielenterveyden ongelmiinsa. 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on tehnyt jo pitkään hyvää työtä tässä asiassa. Kasvaneen hädän takia MLL avasi vuonna 2023 päivystävän kriisipuhelimen, Nuorten tukilinjan.

Tarvitaan kuitenkin myös valtion ja kuntien toimenpiteitä mielenterveyden edistämiseksi. Aluevaltuustossa ja kuntien valtuustoissa olisi hyvä tehdä lisää esityksiä asiantilan parantamiseksi.

Myös huumeiden takia nuorilla laukeaa vakavia mielenterveyshäiriöitä, jotka vaativat pitkiä hoitojaksoja laitoksissa. Varsin usein nuorten väkivaltarikoksetkin liittyvät mielenterveyden ongelmiin.

Alaikäisten tekemät henkirikokset ovat vakavin esimerkki pahoinvoinnin seurauksista. Siksi tulisi saada lisää resursseja lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitamiseen.

Pertti Salo
FM, yrittäjä ja opettaja
Eurajoki

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Jaa artikkeli