• Kolumnit
  • Toimituksen nostot

Tuomo Grundström: Äidinkieli on kotimaa

Marraskuun kuudentena on vuodesta 1908 saakka juhlittu ruotsalaisuuden päivää. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa. Revontulikuvan tarjosi pixabay.com

Raumalainen kolumnistimme kirjoittaa ruotsalaisuuden päivästä.

– Kotimaa kuuluu kaikille asukkailleen, ja he kokevat kotinsa omilla kielillään, hän kirjoittaa.

Johan Hagfors (18571931), loi vuonna 1898 Suomen ruotsinkielisille oman ”maakuntalaulun”, johon hän kirjoitti tekstin ja laati sävellyksen. Sitä on tapana esittää marraskuun kuudentena päivänä.

Laulussa ei ole mahtipontista paatosta, ja niinpä  se sopii muistuttamaan siitä, että kotimaa kuuluu kaikille asukkailleen, ja he kokevat kotinsa omilla kielillään.

Niitä (kieliä) me suomalaiset – me kaikki, joitten koti tämä maa on – puhumme jo kymmeniä. 

Kun tässä äskettäin huomasin, että Hagforsin laulua ei liene vielä suomennettu, otin asiakseni tehdä sen, ja tässä se nyt on.

Alla on Hagforsin alkuteksti, ja sen alla vielä linkki Akademiska Sångföreningenin komeaan esitykseen.

Modersmålets sång

Hur härligt sången klingar på älskat modersmål!
Han tröst i sorgen bringar, han skärper sinnets stål.
Vi hört den sången ljuda i ljuvlig barndomstid,
och en gång skall han bjuda åt oss i graven frid!
Du sköna sång, vårt bästa arv från tidevarv till tidevarv:
ljud högt, ljud fritt från strand till strand i tusen sjöars land!

Vad ädelt fädren tänkte, vad skönt de drömt en gång,
det allt de åt oss skänkte i modersmålets sång.
Hur våra öden randas den sången är oss kär.
Vår själ i honom andas, vår rikedom han är!
Du sköna sång, vårt bästa arv från tidevarv till tidevarv:
ljud högt, ljud fritt från strand till strand i tusen sjöars land!

Jaa artikkeli