Jenny Ilpoinen: Kunnat ja kaupungit kuuluvat kaikille! 

Esteellisyys ja esteettömyys

Esteettömyydestä puhuttaessa tarkoitan fyysistä ympäristöä, kuten rakennuksia, puistoja ja julkista liikennettä. Esteettömyys kysymyksiä ovat esimerkiksi penkit julkisissa tiloissa, puiden tuoman varjon puute ulkoilmassa ja suojateiden nopeasti vaihtuvat liikennevalot.

Esteellisyyttä on monenlaista.

• Fyysistä,
• sosiaalista,
• taloudellista ja
• psyykkistä.

Se on muun muassa lattiamateriaaleja, asenteita sekä ilmaisten tilojen puutetta asukkaille.

Keskeisiä asioita

Esteettömyys ja saavutettavuus ovat ihmisoikeuskysymys! Esteettömän ja saavutettavan ympäristön luominen vaatii kokonaisvaltaista muutosta erityisesti asenteita ja rakenteita myöten.  Aihe vaikuttaa meihin jokaiseen, mutta erityisesti toimintarajoitteisiin henkilöihin.

Esteettömän, kestävän rakentamisen tulee olla kaupunkien ja kuntien kehityksen keskiössä, ja tinkimätön osa suunnitteluprosessin alusta asti.

Kestävässä rakentamisessa tulee yhdistyä ympäristövastuullisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä taloudellinen elinkelpoisuus.

Kunnat voivat vaikuttaa paljon yhteiskunnan esteettömyyteen ja saavutettavuuteen omilla toimillaan esimerkiksi tarjoamalla hyvin hoidettuja kulkureittejä ja penkkejä julkisilla paikoilla. Julkisia tiloja tulee rakentaa yhdessä kaupunkitilan käyttäjien, sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Sen lisäksi, että tilojen tulee olla esteettömiä, on niiden oltava myös saavutettavia. Saavutettavuudella tarkoitetaan aineetonta ympäristöä, kuten verkkosivuja, palveluita tai ohjelmien tekstitystä.

Jotta voimme taata yhdenvertaisen mahdollisuuden koulutukseen, työhön ja harrastuksiin, on meidän mahdollistettava sinne pääseminen, siellä oleminen ja toimiminen. Nämä ovat asioita, joiden pitäisi olla itsestäänselvyyksiä, mutta nykyiset säännökset eivät ole riittävän tiukkoja tai sitovia.

Esteettömyys ja saavutettavuus eivät ole mielipidekysymys, emmekä voi valita noudattaa vain osaa säädöksistä tai kohdentaa esteettömyyttä tiettyyn ihmisryhmään. Juuri tästä syystä kaikki rakentaminen ja säädökset tulee toteuttaa yhteistyössä ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Vaikutus yksilöön

Yksi ihmisen perustarpeista on kuulua yhteisöön ja tulla huomioiduksi, kuulluksi, sekä pidetyksi. Mahdollistamalla kaikille toimiminen halutussa ympäristössä, pidämme huolta ihmisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnista sekä syrjäytymisen ehkäisemisestä.

Työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksien kannalta esteettömyys on ensisijaisen tärkeää. Esteetön ympäristö ja joustavat työjärjestelyt mahdollistavat toimintarajoitteisten henkilöiden osallistumisen opiskeluun tai työelämään.  

Psyykkisen hyvinvoinnin näkökulmasta esteetön ympäristö voi vähentää riippuvuutta muista ihmisistä ja mahdollistaa itsenäisen toimimisen. Se voi parantaa itsetuntoa ja tukea henkilön autonomiaa.

Esteetön ympäristö mahdollistaa siis yksilön ja yhteiskunnan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin.

Kehityskohteita

Jotta voidaan puhua esteettömistä tai saavutettavista palveluista tulee kaikkien osatekijöiden olla esteettömiä. Erilaisten palveluiden, kuten tulkki-, vammais- ja vanhuspalveluiden tulee toimia sujuvasti.

Tiedon täytyy olla saatavilla selkokielellä, helposti löydettävissä ja mahdollista kuunnella tai lukea.

Saavutettava informaatio on hoivan, palveluiden ja kokonaisvaltaisesti yhteiskunnassa elämisen perusedellytys. Saavutettava informaatio on ainoa tapa taata, että ihminen voi tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä ja toimenpiteitä elämänsä suhteen.

Kaupunkitilan ja -tilojen käyttöä tulisi harkita käytön sujuvoittamista esimerkiksi luomalla esteettömyys luokitus standardin. Jokainen tila voisi hakea luokitusta, joka määritellään tilan saavutettavuus- ja esteettömyys kriteerien puitteissa. Standardeista kävisi selkeillä merkinnöillä ilmi onko tila täysin esteetön, vaatiiko esteetön kulku erillistä reittiä, onko tila esteetön vain liikutettavalla rampilla yms.

Standardin tarkoitus olisi olla omanlaisensa laastari pitkään jatkuneeseen ongelmaan etenkin vanhan rakennuskannan omaavissa kaupungeissa kuten Turku. Se ei ratkaise ongelman juuri syitä, mutta se voisi helpottaa liikuntarajoitteisten henkilöiden saamaa informaatiota tilan esteellisyydestä.

Esteetön rakentaminen ei aiheuta lisäkustannuksia, jos se huomioidaan heti suunnittelussa. 

Esteetön ja saavutettava rakentaminen ovat hyvinvointivaltion perusperiaatteiden mukaista. Kukaan meistä ei koe haittaa siitä, että tilat ovat esteettömiä.

Moni kuitenkin kokee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista haittaa siitä, että tilat eivät ole esteettömiä ja saavutettavia. Juuri tästä syystä esteettömyyden tulee olla vähimmäistaso kaikessa rakentamisessa, koska kaikki meistä ansaitsevat kokea huolenpitoa ja solidaarisuutta yhteiskunnan suunnalta. Esteettömyys ja saavutettavuus eivät mielestäni ole kustannus kysymyksiä, sillä ne ovat ainoita oikeita vaihtoehtoja. 

Vasemmistonuorten tulisi tarkastella vammaispoliittisen työryhmän palautusta järjestöön. Kyseisen työryhmän tehtävä olisi ottaa valtakunnallisesti kantaa esteettömyys-, esteellisyys- ja saavutettavuuskysymyksiin, eikä kommentoida pelkästään järjestön sisäisiä kysymyksiä.

Jenny Ilpoinen

Varsinais-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja

Ehdolla Vasemmistonuorten puheenjohtajaksi

Jaa artikkeli