- Mielipiteet
Teemu Laulajainen: Datakeskukset – huolestuttavaa kehitystä

Kirjoittajan mielestä Suomi on mukana syventämässä koko ihmiskuntaa uhkaavia kriisejä haaliessaan datakeskuksia kuntiinsa.
– Asia ei muutu, vaikka datakeskuksia kutsuttaisiin ”vihreiksi investoinneiksi”, Teemu Laulajainen kirjoittaa.
– Se mitä tapahtuu datakeskuksen sisällä, uhkaa hyvää tulevaisuutta enemmän kuin
- rakennusvaiheen maanmuokkaus,
- tie-, sähkö- ja vesiverkoston rakentaminen tai betonista,
- teräksestä, lasista ja alumiinista koostuvien datakeskusten pystyttäminen tai
- jalometalleja, perusmetalleja, harvinaisia maametalleja ja kriittisiä raaka-aineita kuluttavien mikrosirujen ja puolijohteiden valmistus,
sähköenergian ja jäähdytysveden riittävyydestä nyt puhumattakaan.
Miten?
- Tekoälyjen koulutus,
- somealgoritmien kehitys,
- pörssibottien käyttö,
- kryptovaluuttojen louhiminen ja
- pilvipalvelut
ylläpitävät ja kiihdyttävät nykyistä talouskasvun tavoitetta.
Se tarkoittaa
- luonnonvarojen ylikäyttöä,
- elektroniikkaromun lisääntymistä,
- energian tuhlausta,
- tehokkaampaa järjestäytynyttä rikollisuutta (josta Europol on jo varoittanut),
- disinformaation leviämistä,
- polarisaation ja
- epäoikeudenmukaisuuden syvenemistä,
- ilmastonmuutoksen kiihdyttämistä,
ja luo – kirsikaksi kakun päälle – aivan uudenlaisen uhan:
itsekkään ja arvaamattoman tekoälyn.
Digitalisaatiovyörytyksen sekä ”vihreän siirtymän” myötä elektroniikan määrä mineraalitarpeineen kasvaa moninkertaiseksi ja pakottaa perustamaan lisää kaivoksia.
Siinä vimmassa eivät luonnonsuojelualueet tai edes merten pohjat ole turvassa.
Teknojätit kuten Google, OpenAI ja Microsoft kilpailevat siitä, kuka kehittää
- sotateollisuudelle,
- viihdeteollisuudelle,
- energiateollisuudelle ja
- tiedusteluteollisuudelle
nerokkaimmat AI-työkalut.
Näiden teollisuuksien käsissä tekoäly on kuin ilokaasu sotaisan kulutusyhteiskunnan turboahdetussa moottorissa.
Edistyksen ja talouskasvun jahtaaminen on kypsymätöntä, sillä se ei ota vieläkään huomioon oman toimintansa seurauksia.
Kriittiset ekologiset keikahduspisteet tulevat yhä todennäköisemmin ylitetyksi johtaen peruuttamattomiin katastrofaalisiin vaikutuksiin.
Emmekö todellakaan näe seuraavia osinkoja pidemmälle?
Statuskilpailu käydään tulevaisuuden kustannuksella.
Jos annamme tekoälytuotteiden kuviteltujen mahdollisuuksien häikäistä itsemme ja laukaisemme ne yhteiskuntia kiertävälle radalle ilman rajoituksia, seuraukset ovat todennäköisesti rumat.
Datakeskuskilpajuoksuun ei kannattaisi lähteä mukaan siinä pelossa, että menettää jotain. Joskus selkärangan suorana pitämisellä ja kaukokatseisuudella voi olla pitkällä aikavälillä erittäin suotuisia vaikutuksia.
Olisiko aika keskustella näistä?
Teemu Laulajainen
Rauma