- Kolumnit
Pertti Salo: Hallituksen ilmastostrategia on tyhjää täynnä

Hiilineutraaliusvaatimus edellyttää metsien hakkuun vähentämistä ja metsien tuhoamisen lopettamista. Hiilineutraalius pitäisi saavuttaa vuoteen 2035 mennessä, mutta nyt näyttää sen suhteen hyvin huonolta.
Hallitus yrittää kompensoida metsien hakkuita ns. teknisten hiilinielujen avulla, mutta se ei tule auttamaan asiaa.
Hallitus on valmistellut jo pitkän aikaa ilmastostrategiaansa, mutta valmista ei näytä tulevan.
Suomen hiilineutraalisuus ei toteudu nykytoimin, ja ministeri Sari Multala (kok.) vierittää vastuuta jo seuraavalle hallitukselle.
Näkymä on sanalla sanoen lohduton.
Metsien ja puutuotteiden pitäisi yhteensä sitoa reilut 19 miljoonaa tonnia hiilidioksidia per vuosi niin sanotulla ensimmäisellä kaudella 2021–25.
Suomelle on kertynyt jopa yli 100 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan metsänielun verran takamatkaa, ja kuromiseen on aikaa kuluva vuosi.
Suomi joutuu ostamaan hiilinieluja muilta EU-mailta, ja luvassa on miljardilasku veronmaksajille
Toiveet teknisten hiilinielujen käyttöönotosta eivät ratkaise ylisuurten hakkuiden aiheuttamia ilmasto- ja luontohaittoja.
Suomen hiilinielut ovat romahtaneet viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Huomio siirtyy pois nykyisten hiilivarastojen suojelusta ja luonnon nielujen vahvistamisesta, jotka ovat keino päästä maankäyttösektorin ilmastotavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä.
Teknisten nielujen käyttöönotto ei poista tarvetta muuttaa nykyistä metsäpolitiikkaa.
Hallitukselta puuttuu halua ja kykyä tehdä mitään todellisia toimia asian suhteen.
Luontoarvoilla ei näytä olevan mitään merkitystä eikä hallituksessa ole edes asiantuntemusta sen suhteen.
Viime viikkoina kuultujen keskustelujen perusteella kaikki lausunnot ovat tyhjiä juhlapuheita ilman mitään konkreettista sisältöä.
Vihreä siirtymäkin näyttää olevan lähinnä metsien tuhoamista aurinkovoimaloiden ja tuulivoimaloiden alta.
Ilmaston kuumenemisen hillintä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti edellyttäisi nopeiden ja tehokkaiden päästövähennyksien lisäksi hiilinielujen huomattavaa vahvistamista.
Etelä-Euroopassa kärvistellään yli 40-asteen lämpötiloissa. Ihmiset yrittävät pärjätä kuumuudessa terveyshaitoista huolimatta, ja me avuttomina vain valitamme asiantilaa.
Puita kaadetaan kiihtyvään tahtiin mm. sahojen tarpeisiin, koska Suomesta on tullut lautojen ja lankkujen tuottaja koko Euroopan tarpeisiin.
Samoin sellutehtaat haluavat lisää sellupuuta Suomen alueelta, koska puukauppa Venäjän kanssa loppui itärajan sulkemisen takia.
Etelä-Suomen metsämaasta on suojeltu tiukasti alle 3 prosenttia.
Etelä-Suomessa vanhoja metsiä on jäljellä niin vähän, että ne eivät jo olemassa olevien suojelualueiden lisäksi riitä täyttämään EU:n biodiversiteettistrategian 10 prosentin suojelutavoitetta.
Aika huonolta näyttää, ja luonnoneläimet vähenevät koko ajan.
Kirjoittaja on Eurajoen Luvialla asuva filosofian maisteri ja yrittäjä.
LÄHTEET