ETYK 50 vuotta sitten loi liennytyksen ja Helsingin hengen

Kokouksessa saatiin aikaan useita tärkeitä päätöksiä Euroopan turvallisuuden ja kansainvälisten suhteiden parantamiseksi.

ETYK eli Euroopan turvallisuuskonferenssi järjestettiin vuonna 1975 Finlandia-talossa heinä- ja elokuun vaihteessa. 

Se avasi tien vähitellen kylmän sodan ajan etupiirijaon lopettamiselle ja nk. rautaesiripun kaatumiselle sekä lopulta 90-luvulla Itä-Euroopan maiden ja Baltian maiden vapautumiselle.

Donald Trumpin lietsomaa Yhdysvaltojen ja Euroopan vastakkainasettelua ei kukaan edes kuvitellut silloin ja se olisi vaikuttanut kummalliselta. USA oli keskeinen NATO:n jäsen ja perusti tukikohtiaan Euroopaan.

Etykin päätösvaiheen valmisteluissa keskeisesti mukana ollut silloinen suurlähettiläs Jaakko Iloniemi on myöhemmin luonnehtinut konferenssia:

”Tarkoituksena oli vain raottaa rautaesirippua.”

Jaakko Iloniemi

1. elokuuta 1975 allekirjoitettiin niin sanottu Helsingin päätösasiakirja, joka jakautui neljään pääkohtaan eli ”koriin”.

• Ensimmäinen käsitteli Euroopan turvallisuuskysymyksiä,
• toisessa päätettiin yhteistyöstä muun muassa taloudessa, tieteessä ja ympäristönsuojelussa,
• kolmas koski yhteistoimintaa humanitaarisilla aloilla ja
• neljäs konferenssin seurantaa ja tulevia kokouksia. 

Neuvostoliiton johtaja Leonid Brezhnev piti tärkeänä sitä, että juuri hän allekirjoittaa tämän käänteentekevän asiakirjan. Hän halusi jäädä historiaan.

Neuvostoliiton innostus perustui myös siihen, että se oli tuohon aikaan sotilaallisesti vahva ja muutenkin tasavertaisena pidetty supervalta Yhdysvaltain rinnalla.

Yhdysvaltain presidentiksi Gerald Fordin jälkeen valittu Jimmy Carter nosti Yhdysvaltain ulkopolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi ihmisoikeuksien puolustamisen kaikkialla maailmassa.  

Sopimuksen innoittamana useisiin Varsovan liiton maihin syntyi niin sanottuja Helsinki-ryhmiä ajamaan ihmisoikeusasiaa sekä edistämään ajatuksen ja ilmaisun vapautta. 

Puolassa Solidaarisuus-liikkeen keulakuvaksi noussut Lech Walesa, joka valittiin myöhemmin maansa presidentiksi, kertoi saaneensa valtuutuksen ryhtyä taisteluun työläisten oikeuksien puolesta luettuaan Etykin päätösasiakirjan.

• Kokouksen jälkeen alettiin kansainvälisessä lehdistössä yleisesti puhua Helsingin hengestä. 
• Liennytys-termi liitetään yleensä Etykin huippukokoukseen. 

Suomen kansainvälistä asemaa tilaisuus joka tapauksessa vahvisti.

Etykin ulkomaiset osanottajat tunnustivat Helsingin puolueettomaksi maaperäksi, ja Suomi saattoi sen jälkeen korostaa puolueettomuuttaan monissa yhteyksissä.

Etykissä Suomi sai esiintyä sillanrakentajana lännen ja idän välissä.

Taloudellisesti Suomi oli jo integroitunut länteen, ja poliittisesti Suomen asemaa puolueettomana länsimaana korostettiin aina, kun se vain oli mahdollista. Etyk oli tähän hyvä foorumi.

LÄHTEET

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi – Wikipedia

Suomi nousi maailman tietoisuuteen yhdessä kesässä – tällainen oli 50 vuoden takainen kokous, jonka suttupaperitkin säilytetään holvissa | Yle

Helsingin Etyk 1975: Kommunismi kärsi tappion, Kekkosta jännitti kovasti | Yle