• Mielipiteet

Pertti Salo: Hallitus romutti pöytätavat

– Hallitus on tehnyt itsestään työmarkkinaosapuolen, joka yrittää yksipuolisesti päättää työsopimusasioista työnantajien tuella ja EK:n ohjeiden mukaan, Pertti Salo kirjoittaa.

Hallitusta on vuoden mittaan viety kuin litran mittaa, ja työnantajapuoli seuraa kulisseissa, tuleeko tehtävä suoritetuksi sovitulla tavalla.

Yli 80 vuotta sitten luotu työmarkkinakäytäntö ei kelpaa hallitukselle. Erityisesti luottamusmiehen asemaa halutaan heikentää. Tämä on ennen kuulumatonta Suomen työmarkkinapolitiikassa.

Hallitus on romuttanut pöytätavat työmarkkinaneuvotteluissa.

Perinteinen neuvottelumalli ei käy, vaan hallituksen tuella yritetään nyt käskyttää yksipuolisiin päätöksiin.

Hallitus toi esitykset työrauhalainsäädännön muutoksista eduskuntaan EK:n myötävaikutuksella.

Työnantajapuoli (EK) on vienyt hallitusta kuin litran mittaa viimeisen vuoden ajan.

SAK:n liitot ilmoittivat uusista lakoista, koska neuvotteluissa ei päästy eteenpäin. Nyt ovat vuorossa järeät lakot.

Kuten Lauri Lyly (sd.) totesi A-studiossa 7.3.2024:

– EK seuraa hallituksen takana, pystyykö hallitus todella murtamaan perinteisen työsopimusjärjestelmän.

Perinteinen työmarkkinamalli ei EK:lle sovi, vaikka takavuosina työntekijäliittot suostuivat moniin myönnytyksiin. Ministeri Arto Satonen (kok.) perustelee asiaa eri maiden käytännöillä, tilanteen mukaan.

Ministeri Wille Rydman (ps.) on esittänyt hyvin epäasiallisia ja rääväsuisia kommentteja ay-liikkeestä, mutta pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei ole puuttunut asiaan. 

Perussuomalaiset ovat osoittautuneet selvästi porvaripuolueeksi, eikä duunarin asema kiinnosta heitä tippaakaan.

Riikka Purra (ps.) heiluttelee saksia valtionvarainministeriössä otetussa kuvassa, ikään kuin sosiaaliturvan leikkaukset ja ansioturvan heikennykset olisivat hänelle pelkkä vitsi.

Purraa ei kiinnosta vähääkään, miten osa-aikatyötä tekevä yksinhuoltaja pärjää tai miten irtisanottu toimistotyöntekijä tulee toimeen, kun työttömyysturva heikkenee ja asumistuki loppuu.

Valtiontalouden ongelmat alkoivat jo 90-luvulla, kun kuntien valtiontukea ryhdyttiin leikkaamaan. Kunnat alkoivat kriisiytyä, koska niillä ei ollut valmiuksia sopeutua muutokseen. Samalla veropohja kapeni, eikä se auttanut valtiontaloutta. Velkaa otettiin lisää ja keskushallintoa Helsingissä paisutettiin.

Se ei ole työntekijän tai ay-liikkeen vika, jos

  • sellun hinta laskee maailmanmarkkinoilla tai
  • sanomalehtipaperin kysyntä laskee tai
  • puunsaanti vaikeutuu tai
  • energian hinta nousee Suomessa.

Näihin asioihin vaikuttavat enemmänkin markkinavoimat.

Hallitus kuvittelee, että valtiontalouden ongelmat ratkeavat lakko-oikeutta rajoittamalla ja sosiaaliturvaa rajusti leikkaamalla. Tämä ajattelu on suoraan sanoen täysin pähkähullua.

Pertti Salo

FM, yrittäjä ja opettaja

Eurajoki