• Kolumnit

Pertti Salo: Hallituksen pitää vähentää eriarvoisuutta

Kolumnistimme ihmettelee, miten käy kansalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden, kun oikeistohallitus leikkaa ja lakkauttaa.

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä painotetaan suomalaisten eriarvoisuuden vähentämistä vuoteen 2030 mennessä. Sama tavoite tunnustetaan koko EU:n alueella, sillä eriarvoisuuden vaikutukset ovat varsin tuhoisia.

– Miten eriarvoisuutta vähentämällä voidaan parantaa työllisyyttä?  No, kyse on monesta seikasta. On koulutuksellista eriarvoisuutta, taloudellista eriarvoisuutta, alueellista eriarvoisuutta, rakenteellista eriarvoisuutta jne.

Rakenteissa oleva eriarvoisuus ilmenee esimerkiksi sukupolvelta toiselle siirtyvänä huono-osaisuutena. 

Rakenteelliseksi eriarvoisuuden tekee se, että hyvinvointi, terveys tai turvallisuus ei ole kiinni pelkästään yksilön omasta toiminnasta tai valinnoista.

Eriarvoisuus voi liittyä lähes kaikkiin inhimillisen elämän osa-alueisiin: hyvinvointiin, terveyteen, talouteen, syntyperään, sukupuoleen, ikään tai asumiseen.

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä. Siinä painotetaan suomalaisten eriarvoisuuden vähentämistä vuoteen 2030 mennessä.

Nyt kun oikeistohallitus leikkaa ja lakkauttaa, olisi syytä miettiä, mitkä ovat sen seuraukset eriarvoisuudelle yhteiskunnassa.

Työssäkäyvien köyhyys tulee ainakin lisääntymään. Hallituksen talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta, kommentoi sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE. (HS 19.9.2023)

Wilkinsonin ja Pickettin (2009) tutkimuksiin liittyvä väittämä on, että taloudellisesti tasa-arvoisissa maissa asuvat muita terveemmät ja hyvinvoivemmat ihmiset ja se taas parantaa ihmisten työkykyä ja siten myös työllisyyttä.

Esimerkiksi perusterveydenhuollon palvelujen käyttö jakaantuu Suomessa poikkeuksellisen epätasaisesti.

Tutkimusten mukaan Suomessa perusterveydenhuollon palvelujen saanti on paljolti kiinni henkilön työmarkkina-asemasta. Terveyskeskuksia ajetaan alas hyvinvointialueilla ja se tulee lisäämään eriarvoisuuttaa palvelujen saatavuudessa.

Rakenteellisina tekijöinä on tutkittu koulutuksen, sosiaalisen ympäristön ja vanhempien resurssien merkitystä.

Kansanterveyden neuvottelukunnan valmistelemassa toimenpidesuunnitelmassa nuorisotyö, koulut, oppilaitokset ja erilaiset vapaa-ajan toimintaa tukevat järjestöt ovat avainasemassa.

Hyvinvointivaltion kyvykkyys hoitaa erilaisia riskejä olisi toteuduttava niin, että esimerkiksi sairastuminen ei johda pienituloisia ihmisiä taloudellisiin vaikeuksiin ja työttömyyteen.

Eriarvoisuuden vähentäminen on EU-maissa korkean prioriteetin tavoite, koska eriarvoisuuden vaikutukset ovat varsin tuhoisia. Oikeistohallituksen esitykset eivät ainakaan paranna tilannetta.

Kirjoittaja on luvialainen opettaja ja yrittäjä sekä Eurajoen vasemmiston varapuheenjohtaja.