Eekruut: Ei luksusta, vaan oikeus

Nimimerkin takana piilotteleva kolumnistimme pohtii valitsemisen vaikeutta. Satakunnan vasemmiston listalla on 14 hyvää ehdokasta, joiden väliltä on todella vaikea valita. Tuntuu vaaleissa muitakin vaikeita asioita olevan, ja jääkiekossa.

– En aio äänestää tällä kertaa ollenkaan. Ei siellä ole oikein ketään sopivaa ehdolla.

Jonottaminen ennakkoäänestyspaikalla sähköistyi ainakin omalta osaltani, kun edelläni jonossa ollut henkilö kertoi olevansa ainoastaan perheenjäsenen seurana.

Minulla olisi ollut hänelle useitakin varsin sopivia ehdokkaita tarjota, useista puolueistakin, mikäli vasemmistoliiton ehdokas ei jostakin syystä kelpaisi. Vaalityötä ei kuitenkaan sovi tehdä äänestyspaikalla.

Muistutin äänioikeudesta, sen arvokkuudesta ja siitä, että on lähestulkoon velvollisuus käyttää sitä.

Olen niin liberaali, että hyväksyn tyhjän lapun jättämisen. Sekin on mielestäni jokaisen oma asia, mitä äänestyslipun ympyrään tuhertaa vaalikopin verhojen takana.

Sen verran epämukavuutta pitää aikuisen ihmisen kuitenkin pystyä sietämään, että valitsee itselleen ehdokkaan. Jos ei ehdokasta, niin numeron.

On todella vaikea valita, mitä joukkuetta seuraa playoff-otteluissa, kun molemmille satakuntalaisille heitettiin jo punavihreä rantapallo. Tähän verrattuna äänestäminen on helppoa.

Vaaleissa ehdolle asetetut eivät ole täydellisiä ihmisiä, mutta eivät ole äänestäjätkään. Meillä on siis mahdollisuus valita kaltaistemme joukosta.

Ymmärrän valitsemisen vaikeuden paljon paremmin esimerkiksi liigajääkiekossa. On todella vaikea valita, mitä joukkuetta seuraa playoff-otteluissa, kun molemmille satakuntalaisille heitettiin jo punavihreä rantapallo. Tähän verrattuna äänestäminen on helppoa.

Vaalijärjestelmäkin auttaa. Meidän ei tarvitse osata rekrytoida itsellemme omaa kansanedustajaa, yhden äänen antaminen riittää.

Äänestysprosenttien kertoma on ollut viime vaaleissa murheellista. Eduskuntavaaleissa 2019 yhteensä yli neljästä ja puolesta miljoonasta äänioikeutetusta suomalaisesta oikeuttaan käytti 72,1 prosenttia. Tämä voisi olla hyvä tavoite tälläkin kertaa.

Kuntavaaleissa 2021, jotka koronatilanteen takia siirrettiin huhtikuusta kesäkuuhun, äänestysprosentti (55,1 %) oli alhaisin 70 vuoteen. Aluevaaleissa tammikuussa 2022 ei enää edes joka toinen suomalainen käyttänyt äänioikeuttaan. Prosentti jäi 47,5:een, mikä oli suorastaan masentavaa.

Syyksi on arveltu äänestämisen hankaluutta. Pitäisi voida äänestää kotoa käsin ja kännykällä. Arvontaakin äänestäneiden kesken on ehdotettu osallistumista piristämään. Ja paskat!

Meidän ei tarvitse osata rekrytoida itsellemme omaa kansanedustajaa, yhden äänen antaminen riittää.

Äänioikeus ei ole luksusta. Se on saavutettu etu, josta on pidettävä kiinni.

Kun ennakkoäänestys tiistai-iltana pannaan pakettiin, pitäisi koossa olla noin puolet vaalien kokonaisäänimäärästä. Viime eduskuntavaaleissa ennakkoon äänesti yli 50 prosenttia niistä kansalaisista, jotka äänestivät.

Tätä kirjoitettaessa lähes kolmannes äänioikeutetuista on äänestänyt, joten ei tämä ihan pahalta näytä. Lisäksi vaalisunnuntaina on taas uusi päivä.