• Toimituksen nostot
  • Uutiset

Yhdeksän vasemmistoehdokasta sai valtuustopaikan Satakunnan seurakunnissa

Seurakuntavaaleissa ei koettu demokratian herätysliikettä, sillä kirkkokansa käytti äänioikeuttaan lähes yhtä laiskasti kuin ennenkin.

Vasemmiston ehdokkaita tuli valituiksi valtuustoon Eurassa, Harjavallassa, Huittisissa, Kankaanpäässä, Nakkilassa ja Ulvilassa.

Äänioikeutettuja seurakuntavaaleissa oli noin kolme miljoonaa.

Oman kotiseurakuntansa kirkkovaltuustoon valittiin myös

  • Tellervo Mansikkamäki ja Sisko Jahnsson (Harjavalta),
  • Sisko Sarjomaa ja Jani Hakonen (Huittinen),
  • Rami Kortteus (Kankaanpää),
  • Kari Sulonen (Nakkila) ja
  • Niina Kiintonen (Ulvila).

Tarkat äänimäärät ja varasijalle jääneet löydät seurakuntavaalien tulossivulta.

Harvat äänestivät vielä harvemmat päättämään

Vaalien valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14,2. Paikallisesti aktiivisuus vaihteli jonkin verran.

Satakunnassa vilkkaimmin äänestettiin Merikarvialla (28%). Myös Kankaanpäässä (22,6%) ja Eurajoella (20,2%) oltiin aktiivisia.

Surullisia lukuja mitattiin Porin Teljän (9,2%) ja Keski-Porin (9,8%) seurakunnissa.

Nuorten aktivoituminen vaihteli jyrkästi

Nuorten 16-17-vuotiaiden äänestysaktiivisuudessa oli isoja eroja. Valtakunnallisesti se oli 8,6%.

Jostakin syystä esimerkiksi Merikarvialla nuorista antoi äänensä lähes 30 prosenttia. Myös Säkylä-Köyliön seurakunnassa (24,4%) ja Kankaanpäässä (23%) nuoret äänestivät aikuisia vilkkaammin.

Sen sijaan Eurajoella ja Huittissa äänioikeuttaan ei käyttänyt yksikään 16-17-vuotiaista seurakuntalaisista.

Hyvinvointivaltion aukkojen paikkaamista

Seurakuntavaaleissa ei äänestetä kenenkään uskon asioista. Valitut luottamushenkilöt päättävät mm. mihin kotiseurakuntasi rahoja käytetään. Nämä varat eivät siis ole Purran, hyvinvointialueen tai kotikuntasi päätösvallan takana.

Talouselämä-lehden mukaan Suomen evankelisluterilainen kirkko teki viime tilikaudella 46 miljoonan euron tuloksen. Kirkon sijoitussalkkujen arvo on yhteensä 1,7 miljardia euroa, vaikka seurakuntien jäsenmäärät jatkavat laskuaan.

Moni vasemmistolainen kuuluu kirkkoon mm. diakoniatyön takia. Luottamushenkilöt pääsevät päättämään myös sen voimavaroista.

Diakonian ja kasvatuksen barometri 2026 osoittaa, että kirkko paikkaa yhä useammin hyvinvointivaltion aukkoja. Esimerkiksi lapsiperheköyhyyden lisääntyminen ja ihmisten elämäntilanteiden monimutkaistuminen näkyvät kirkon diakoniatyössä.

Kirjoittaja ei ole koskaan äänestänyt seurakuntavaaleissa eikä ole kirkon jäsen.

EDIT 16.11.2026 artikkeli on päivitetty vaalituloksilla. Tietoja päivitetään tarvittaessa.

Ehdokkaan vasemmistolaisuus perustuu hänen vaalikoneessa antamaansa tietoon. Ehdokkailla oli myös mahdollisuus jättää poliittinen kantansa kertomatta.

Jaa artikkeli