• Toimituksen nostot
  • Uutiset

Kortelainen: Miksi hoitajan työpaikan menetys ei ole rakennemuutos?

– Hyvinvointialueiden suuret henkilöstövähennykset on tunnistettava rakennemuutoksiksi samalla tavalla kuin teollisuuden suuret joukkoirtisanomiset, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja Kainuun aluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen vaatii.

– Kun teollisuuspaikkakunnalta katoaa lyhyessä ajassa satoja työpaikkoja, puhumme aivan oikein rakennemuutoksesta ja vaadimme valtiolta toimia. Mutta miksi tilanne olisi toinen, jos työnsä menettävät hoitajat, sosiaalialan ammattilaiset tai hyvinvointialueiden tukipalvelujen työntekijät?

Ihmiselle työpaikan menetys on aivan yhtä todellinen riippumatta siitä, millä alalla hän työskentelee.

Miikka Kortelainen, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja Kainuun hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja.

Vuonna 2025 kunta- ja hyvinvointialalla irtisanottiin lähes 1 300 työntekijää. Myös vuonna 2026 hyvinvointialueilta on tullut uutisia mittavista henkilöstövähennyksistä.

Kortelaisen mukaan hyvinvointialueiden henkilöstövähennyksissä on lisäksi erityinen ongelma: työpaikan mukana itse työ ei välttämättä katoa.

– Vanhus tarvitsee edelleen hoivaa, sairas hoitoa ja lastensuojelua tarvitseva lapsi apua. Sairaala tarvitsee edelleen puhtaat tilat, ruoan ja toimivat tukipalvelut. Siksi jokaisen henkilöstövähennyksen kohdalla pitäisi kysyä, mihin vähennetty työ oikeasti menee.

Kortelaisen mukaan vaarana on, että työ siirtyy jäljelle jäävien työntekijöiden kannettavaksi tai kodeissa tehtäväksi palkattomaksi hoivaksi. Tämä voi myös kasvattaa sukupuolten välistä eriarvoisuutta.

– Hoivavastuu lankeaa kodeissa edelleen usein naisille. Pahimmillaan naiset maksavat samoista säästöistä kahteen kertaan: ensin naisvaltaisten alojen työpaikkojen menetyksinä ja sen jälkeen lisääntyvänä palkattomana hoivana kotona.

Miikka Kortelainen, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja Kainuun hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja.

Kortelainen vaatii, että suurten hyvinvointialueiden henkilöstövähennysten yhteydessä valtio arvioi rakennemuutostoimien tarvetta ja käynnistää tarvittaessa muutosturva-, koulutus- ja työllisyystoimia. Samalla henkilöstövähennysten sukupuolivaikutukset pitää arvioida.

– Kun sadat ihmiset menettävät työnsä yhdellä alueella, yhteiskunnan pitää reagoida. Työntekijän ammatin ei pidä ratkaista sitä, katsommeko kyseessä olevan rakennemuutos vai pelkkä talouden tasapainottamistoimi.

Jaa artikkeli