Satu Pessi: Huonot ne maineellaan koreilee

Suomessa tällä hetkellä monet kunnat kipuilevat väen vähenemistä ja etsivät veto- ja pitovoimatekijöitä aina vauvarahoista somekampanjoihin.

Eurajoki onnistui yhdellä päätöksellä ja päättäjien perusteluilla näkymään laajasti sosiaalisessa mediassa ja saamaan palstatilaa lehdistössäkin. Kunnanhallitus päätti juhlistaa Pride-päivää siniristilipulla. Uutisointia voit lukea seuraavista linkeistä:

Yle: Eurajoen kunnanjohtaja ehdottaa liputusta pride-viikolla: ”Myönteinen vaikutus imagoon ja vetovoimaan” 

Yle: Eurajoen poliitikot hylkäsivät sateenkaariliputuksen – pride-päivänä kunnanviraston salkoon nousee Suomen lippu                          

Ilta-Sanomat: Eurajoki ei sateenkaariliputa                       

Kuntien elinvoima on riippuvainen kunnan asukkaista. Eurajoella on sama tilanne kuin monella muullakin kunnalla, syntyvyys on ajasta ikuisuuteen poistuneisiin suhteessa miinuksella, ja muuttotappiota pukkaa vielä voimissaan olevienkin osalta. Täältä voi käydä toteamassa asian Tilastokeskuksen lukuina.

Kunnille on lottovoitto saada lapsiperheitä tai perheen perustamista lähitulevaisuudessa suunnittelevia nuoria muuttajiksi. Kuntien päättäjillä saattaa olla vahva näkemys, että

“nuorisolaiset kattoo somesta kaikkea”

ja perustella sen voimin, että näkyvyyttä tavoittava somekampanja olisi tie onneen ja pelastukseen.

”Onhan Porillakin porisuhdenevoja!”

Allekirjoittanut huomauttaa, että muutti Porista pois pian sen jälkeen… No vitsi, vitsi, se ei johtunut porisuhdeneuvojasta, mutta ei se toiminut pitovoimatekijänäkään.

Jotkut uskovat rahalla lahjomisen vankkumattomaan tehoon. Jos ihmisille maksettaisiin vauvoista rahaa, niin niitä syntyisi pilvin pimein. Uskoakseni kukaan lastaan rakastava ei ole jälkikasvuaan rahan toivossa synnyttänyt.

Lapsiperheiden palvelut ovat selkeästi meillä Eurajoen kunnassa erinomaiset, ja siihen kannattaa panostaa näiden eri voima-termien nimissä.

Minkä takia ihmiset sitten muuttaisivat pieneen kuntaan? Järjestin omassa somessani pienen kyselyn, joka ei tietenkään vastaa mitään tilastollisesti luotettavaa mittakaavaa. Kyselyssäni “#ajatusleikki” annoin lähtöasetelmaksi statuksen:

Olet muuttamassa noin 10 tuhannen asukkaan kuntaan

Vastaamaan pääsi neljän vaihtoehdon joukosta ja kolmessa eri setissä:

Kuten piirakasta nälkäinenkin näkee, ehdoton voittaja on työ- tai opiskelupaikka. Suuremman kaupungin läheisyys on hyvin luonteva hopeasijalla. Ei yllätä, että tavallisia ihmisiä eivät kuntien kampanjat tai alhainen kuntavero kutittele samalla tavalla kuin kuntien päättäjiä.

Kun aikoinaan muutin Lahteen, selvisi kunnallisveron määrä vasta verokortissa, enkä osannut verrata sitä synnyinkaupunkini vastaavaan, sillä sellaiset asiat tuntuivat alta parikymppisestä Satusta aika merkityksettömiltä. Lahti valikoitui opiskelupaikan perusteella.

Viime vuosina moneen kuntaan on noussut pallohalleja, ja päättäjien puheissa harrastustoiminta = liikunta.

Tosielämässä ihmiset tekevät muutakin kuin juoksevat pallon perässä. Ja vaikka pallo olisikin hukassa, ihmiset mieluummin valitsevat hyvän julkisen liikenteen, muita harrastusmahdollisuuksia ja tapahtumatarjontaa.

Niin, että pykätkää vain liikuntahalleja kulmat täyteen, niin nuorempi väki muuttaa niihin paikkoihin, missä voi harrastaa kattavasti kaikkea taiteesta musiikkiin, partiosta roolipeleihin tai teatterista elokuvakerhoihin.

Tiekunnan kokous on toki meille maalaisille vuoden kohokohta, mutta uutta asuinkuntaa etsivä nuori aikuinen arvostanee myös sellaista tapahtumatarjontaa, jossa viihdettä tarjoaa artisti, eikä vain rahastonhoitajan ironinen vitsi miinusmerkkisestä tilistä.

Julkisesta liikenteestä kuulee usein puhuttavan mahdottomuutena maalaiskunnissa, mutta kun otetaan huomioon, että lähellä sijaitseva suurempi kaupunki oli edellisen piirakan kakkonen, niin

lähikaupunkeihin suuntautuva kulkumahdollisuus lisännee pikkukunnan houkuttelevuutta hyvin suurella todennäköisyydellä.

Hyvät lähipalvelut ovat kiistattomasti ihmisten muuttopäätökseen vaikuttava tekijä, vaikka 8% innostuisi harkitsemaan muuttoa ilmaisten parkkipaikkojen takia. Kukaan vastaajista ei pitänyt vauvarahaa houkuttelevana. Joku muu -vastausvaihtoehto toi yhden kommentin viestikenttään:

“Edullinen tai edes järkevän hintainen vuokra-asuminen olisi tärkeää, sillä kaikilla meillä työssäkäyvilläkään ei ole varaa ostaa omistusasuntoa tai omakotitaloa.”

Eurajoen pitäisi ehdottomasti panostaa vuokra-asuntojen tarjontaan, koska kunnan ”runsas tonttitarjonta upeine valmiine kunnallistekniikoineen” kasvaa jo talonkorkuista pajukkoa. Valtakunnallisestikin asuntokauppa on vaisua.

Vuokra-asunto mahdollistaa muuton kuntaan ilman sitoutumista pankkilainaan ja talon omistajuuteen.

Vaikka nuori aikuinen saisi kivan työpaikan kunnasta, ei etenkään matalapalkka-alalta niin vain hyökätä pankkiin vaatimaan asuntolainaa. Tämän päivän taloustilanteessa omakotitalon rakentaminen houkuttelee nuoria aikuisia yhtä paljon kuin liukastuminen lietealtaaseen.

Nyt meillä Eurajoella kunnanhallituksen päätös – ja varsinkin päättäjien lausunnot siitä – saattavat siivittää jokaisen sateenkaari-ihmisen ja heidän läheisensä kiertämään ilomielin maailmaa ja pyyhkimään ahdasmielisen kunnan pölinän pois kengistään, sekä luomaan vetovoimatekijälle vastakohdan: karkottavuustekijän, pitkäksi aikaa kunnan imagolle ja brändille.

Kirjoittaja on eurajokelainen kunnanvaltuutettu.

Jaa artikkeli