- Aluevaltuustoryhmä
- Kolumnit
- Toimituksen nostot
Eija Salmi: Hallitus upottaa hyvinvointialueita
Vasemmistoliiton edustaja aluehallituksessa on huolissaan hyvinvointialueen, sen asukkaiden ja henkilöstön tulevaisuudesta.
– Jos hallituksen kaavailema rahoituslain muutos toteutuu, Satakunnassa joudutaan tekemään vielä enemmän säästöjä kuin varsinainen alijäämien kattaminen edellyttäisi, Eija Salmi kirjoittaa.
Nopeaa apua ei ole luvassa. Eduskuntaan tulee valita vuoden 2027 vaaleissa sellainen enemmistö, joka on valmis kääntämään kehityksen suunnan.
– Satakunnan hyvinvointialueen hallitus sai 24. helmikuuta tiedoksi, että hyvinvointialueen rahoitusasema heikkenee vuosina 2027–2029. Syynä on valmisteilla oleva rahoituslain muutos, joka heikentää hyvinvointialueiden rahoitusta.
Hyvinvointialue on jo tähän mennessä tehnyt mittavia säästötoimia, jotta alueelle 2023 ja 2024 kertynyt alijäämä saataisiin katettua. Vuoden 2025 tilinpäätös saatiin näillä keinoin 42,8 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi.
Orpo-Purran hallitus vaatii hyvinvointialueita toteuttamaan säästötoimia uhkaamalla niitä arviointimenettelyllä eli itsenäisen päätösvallan menettämisellä.
Siksi Satakunnassa jäljelle jäävän 49,9 miljoonan euron alijäämän kattamiseksi säästötoimia eli palvelujen heikennyksiä on jatkettava.
Eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa
Hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymisen perusteissa on isoja ongelmia, jotka asettavat hyvinvointialueet eriarvoiseen asemaan.
Alueilla on käytössään erilaisia potilastietojärjestelmiä. Niistä diagnoosit kirjautuvat eri tavoin kansallisiin rekistereihin.
Diagnoositiedot ovat yksi peruste hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymiselle.
Systeemiin on vaadittu korjauksia, mutta toistaiseksi rahoitusperusteet kohtelevat alueita epätasa-arvoisesti.
Siitä huolimatta, että rahoituksen perusteet saataisiin oikeudenmukaisiksi, oikeistohallituksen linjana on ollut rahoituksen tason laskeminen: jos jokin alue saa lisää, toinen vastaavasti menettää.
Mitä on edessä?
Lähipalvelujen karsiminen ja digitaalisten palvelujen lisääminen on jo tähän mennessä vienyt sote-palvelut monen ulottumattomiin tai ainakin vaikeasti saavutettaviksi.
Kansalaisten eriarvoisuus on lisääntynyt.
Digitaaliset palvelut ja etäpalvelut heikentävät hoidon laatua etenkin paljon palveluita tarvitsevien monisairaiden ja ikäihmisten osalta. Myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen alun perinkin huono resursointi on korostunut säästöpaineiden alla.
Sata-alueen viimeisimmät yt-neuvottelut kohdistuvat rajusti juuri psykiatriaan.
- Satapsykiatrialta ollaan sulkemassa 10 vuodeosastopaikkaa.
- Samanaikaisesti lopetetaan aikuisten päiväyksikkötoiminta ja nuorisopsykiatrian päiväpaikat.
Vastuuta mielenterveys- ja päihdepalveluista on siirretty sote-keskusten miepä-tiimeille sekä liikkuville palveluille. Niiden resursseja ei kuitenkaan olla vahvistamassa, vaikka erikoissairaanhoidon palveluja heikennetään.
Hoitamattomat mielenterveysongelmat tulevat Suomelle uskomattoman kalliiksi.
OECD:n arvion mukaan mielenterveysongelmista aiheutuvat kustannukset ovat vuosittain 11 miljardia euroa.
Ennaltaehkäisevät palvelut eivät ole lakisääteisiä, joten ne on jo tähän mennessä lähes tyystin karsittu, vaikka ne pitkällä aikavälillä tuottaisivat todellisia säästöjä.
Toimia tulisi kohdistaa kaikkien ikäryhmien psyykkisen hyvinvoinnin ja terveiden elintapojen edistämiseen.
Hoidon jatkuvuuden parantaminen omalääkäri-omahoitaja -mallin avulla toisi säästöjä ja kohentaisi kansalaisten terveyttä.
Mallin tulisi toteutua kaikissa kuntakeskuksissa, jotta ainakin eniten palveluja tarvitsevien ja ikääntyneiden hyvät terveyspalvelut turvattaisiin.
Jo tehtyjen ja ennakoitavissa olevien säästöjen vuoksi on ilmeistä, että kansalaisten perustuslailliset oikeudet hyviin ja tasa-arvoisiin terveyspalveluihin ovat vakavasti vaarantumassa.
Ilman hallituksen linjan muutosta monet palvelut heikkenevät vielä nykyisestä, ja henkilöstön vähentäminen jatkuu.
Kansalaisten luottamus palveluihin on ymmärrettävästi rapautunut. Sote-alan työntekijät ovat hätää kärsimässä irtisanomisten ja jatkuvien yt-neuvottelujen kierteessä. Näillä seikoilla ei näytä olevan merkitystä hallituspuolueille.
Eduskuntaan tulee valita vuoden 2027 vaaleissa sellainen enemmistö, joka on valmis kääntämään kehityksen suunnan.
Kirjoittaja on harjavaltalainen aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen.
