Euroopan mestaruus, mutta kalliilla hinnalla

Pieni Suomi kiri koko EU:n kärkeen marraskuun työttömyystilastoissa 10,6 prosentin tuloksella. Vanha kilpakumppani Espanja jätettiin niukasti kakkossijalle.

Vertailun vuoksi, nykyisen hallituksen aloittaessa työttömyysaste oli noin seitsemässä prosentissa.

SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà kuvailee Suomen talouden tilaa lamaannukseksi. Ne, joilla hiukan ylimääräistä rahaa on, säästävät pahan päivän varalle kuluttamisen sijasta.

Kuluttaminen ei ole vain uuden tavaran haalimista, myös paljon työllistävissä palveluelinkeinoissa eletään vakavia kriisiaikoja.

Hallitus on sopeuttamalla paitsi kiusannut pienituloisia, myös kaivanut itselleen suhdannekuoppaa. Julkinen talous ei ole vahvistunut, vaan heikentynyt.

Hallituksen sormet osoittavat syyllisten löytyvän oman väen ulkopuolelta.

SAK:n pääekonomistin mukaan maahanmuutto ei ole työttömyyden kasvun syy.  Silti se osuu kipeimmin maahan muuttaneisiin, koska he ovat usein muita heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla.

Toinen ryhmä, jota työttömyys kurittaa kohtalokkaasti, ovat nuoret. Syrjäytymisriski kasvaa huolestuttavasti, jos he eivät pääse ajallaan työmarkkinoille.

Patrizio Lainàn mielestä nyt tarvittaisiin parannuksia sosiaaliturvaan. Lisäksi työmarkkinoilla olisi tehtävä työntekijöiden asemaa vahvistavia uudistuksia, jotta luottamus kuluttamiseen palautuisi ja talouskasvu hyrähtäisi taas käyntiin.

Suomen kannattaisi ottaa oppia Etelä-Euroopasta, jotta työttömyysaste lähtisi laskuun.

Luulisi, että suomalaisten luottamus hallitukseen olisi pohjalukemissa, mutta Ylen viimeisin kannatusmittaus kertoo, että rakkautta ja ymmärtämystä vielä riittää.

Kahden suurimman hallituspuolueen kannatuskäyrä sojottaa ylöspäin (+0,9 %), vaikka kokoonpano on surkeasti epäonnistunut työllisyyspolitiikassa –  ja perussuomalaiset silmienvääntelykohun vääntelyssä.

Yksi alkuvuoden harvoja ilonaiheita on Vasemmistoliiton 10,7 prosentin gallupkannatus. Lisäksi vuoden aikana tehtyyn 1,5 prosenttiyksikön kannatusloikkaan on syytä olla tyytyväinen.

Eurovaalien jälkeinen huikea 11,6 prosentin kannatus ei sitten kokonaan sulanutkaan, vaikka vastustajat ja omatkin pessimistimme näin uskoivat.

Velkajarrusopimukseen emme suin päin loikanneet, ja se on ilmeisesti ohjannut meille kannatusta SDP:ltä. Puolue on silti tukevasti gallupkärjessä  23,9 prosentin kannatuksella.

Yle-gallup on hallituksen kannatuksen mittarina armoton.

Hallitus – Oppositio
38,3 prosenttia – 59,0 prosenttia

Eduskunnassa voimasuhteet ovat ikävä kyllä entisellään, ja sen seurauksena kaikkein huonoimmin valmistellut lakiesityksetkin tulevat hyväksytyiksi

Sunnuntai-iltana 18. päivä huhtikuuta 2027 lasketaan uusi vaalitulos. Se ratkaisee Suomen tulevan suunnan.

Jatkuuko talouden alamäki vai saavutetaanko valoisampi tulevaisuus?

Jo tänä vuonna alkavat vaalikampanjat, sillä Satakunnan vasemmisto tavoittelee elintärkeää vaalivoittoa.

Susanne Ekroth

Vastaava toimittaja

Jaa artikkeli