Eekruut: Neuvoja hallitukselle tyttöjen ja naisten aseman parantamiseksi

– Kiellot tai sakot eivät koskaan edistä tasa-arvoa eivätkä lisää tyttöjen ja naisten vapautta. Sen sijaan ne johtavat helposti syrjintään, ulkopuolisuuteen ja eriarvoisuuteen.

Kolumnistimme neuvoo maan hallitusta parantamaan sosiaaliturvaa ja työllisyyttä, perumaan kaikki koulutuksen leikkaukset sekä unohtamaan kokonaan maahanmuuttajien kotouttamisesta leikkaaminen.

– Musliminaisten ja -tyttöjen pukeutuminen on palannut ministerien pöydälle, koska maahanmuuttoa vastustavan hallituspuolueen kannatus on pahasti laskenut.

Ministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kirjoitti viestipalvelu X:ssä tiettyjen ”kasvot peittävien” asusteiden käytöstä kouluissa.

– On uskallettava puhua myös siitä, miten suojelemme naisia alistavilta uskonnollisilta kulttuureilta ja vaikutamme niin, ettei kenenkään tarvitse Suomessa peittää kasvojaan.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen

Ministeri Riikka Purra (ps.) on uskaltanut puhua täyskiellosta, ja ministeri Mari Rantanen (ps.) otti jo hunnuista kopin. Hänen mielestään kiellon rikkomisesta tulisi määrätä sakkoja.

Kiellot tai sakot eivät koskaan edistä tasa-arvoa eivätkä lisää tyttöjen ja naisten vapautta. Sen sijaan ne johtavat helposti syrjintään, ulkopuolisuuteen ja eriarvoisuuteen.

Rikoslain 17 luvun naamioitumiskiellon ”yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden yhteydessä taikka muussa yleisön kokoontumisessa yleisellä paikalla” pitäisi riittää lähtökohdaksi. Tämä kielto ei kohdistu uskonnolliseen vakaumukseen eikä oman identiteetin ilmaisemiseen julkisessa tilassa – ainoastaan kasvojen tulee olla tarvittaessa tunnistettavissa yleisen turvallisuuden takia.

Uskonnollisuuden näyttäminen ei ole rikollista toimintaa, meillä vallitsee uskonnonvapaus.

Burkasta, niqabista tai hijabista käyty keskustelu on verhottu yritys holhota musliminaisia. Tähän liittyy myös monia väärinkäsityksiä ja poliittisia ennakkoluuloja.

Todellisuudessa ko. asusteiden käyttö on yleensä oma ja tietoinen valinta. Se voi olla osa naisen identiteettiä, ja tytöille kuulua naiseksi kasvamiseen.

Huntukielto voi pakottaa valitsemaan oman vakaumuksensa ja yhteiskunnallisen osallistumisen välillä. Tämä loukkaa yksilönvapautta ja sukupuolten tasa-arvoa.

Kielto voisi johtaa siihen, että osa musliminaisista jää kokonaan kodin seinien sisäpuolelle. Tämä heikentää heidän mahdollisuuksiaan kouluttautua, käydä töissä ja osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Huntujen kanssa näpertelyn sijasta hallituksen kannattaa keskittyä parantamaan sosiaaliturvaa ja työllisyyttä, perua kaikki koulutuksen leikkaukset sekä unohtaa maahanmuuttajien kotouttamisesta leikkaaminen.

Tällaiset toimet lisäävät naisten ja tyttöjen tasa-arvoa, eikä kenenkään tarvitse peittää kasvojaan. Häpeästä.

Kirjoittaja asuu monikulttuurisessa kaupunginosassa Raumalla, jonka kouluissa puhutaan jo lähes 40 eri kieltä.