Pertti Salo: Suomen luottoluokitus laskee

– Keskeinen ongelma on, että raha ei kierrä Suomen taloudessa, koska ei ole riittävästi

• ostovoimaa,
• kulutusta ja
• pääomaa.

Lisäksi työllisyysaste on liian matala, ja valtion on otettava velkaa kulujen peittämiseksi.

Hallituksen päätökset nostaa ALVia ja poistaa kotitalousvähennys ja työhuonevähennys iskevät erityisesti PK-yrityksiin ja pienyrittäjiin ja lamauttaa työllistävää toimintaa. Ennätysmäärä konkursseja tänä vuonna on osoitus siitä.

Asumistuen leikkaus vähentää pienituloisten ostovoimaa.

Sen sijaan hallitus ei ole puuttunut esim. listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennukseen ja yhteisöveroa alennettiin varsin kyseenalaisin perustein.

Iso potti olisi kerättävissä mm. haitallisen, tarpeettoman ja ylellisen kulutuksen verotuksella.

Pääministeri Petteri Orpo kommentoi Suomen luottoluokituksen laskua seuraavasti:

”Fitchin luokitus Suomelle on viimeksi ollut yhtä huono vuonna 1996.”

Pääministeri Petteri Orpo (kok.)

Pääministerin mukaan Suomen luottoluokituksen lasku on vakava paikka.

Hän kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että hallitus keskustelee tilanteen vaatimista uusista päätöksistä budjettiriihessä.

Fitchin arvion mukaan Suomen julkistalouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa tänä vuonna 86,3 prosenttiin, mikä on huomattavasti AA-luokituksen maiden arvioitua 49,4 prosentin mediaania korkeampi.

Yhtiö arvioi 90 prosentin ylittyvän vuoteen 2029 mennessä.

Tekoäly vastasi kysymykseen, että miten Suomen luottoluokitusta voidaan parantaa:

1. Julkisen talouden vahvistaminen

Alijäämien pienentäminen ja velkasuhteen taittaminen: Tasapainoinen budjetti tai ylijäämäinen talous vahvistaa luottamusta Suomen kykyyn hoitaa velkansa.

Rakenteelliset uudistukset: Esimerkiksi eläkejärjestelmän ja sosiaaliturvan uudistaminen pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseksi.

Veropohjan laajentaminen: Verotuksen tehokkuuden ja kattavuuden parantaminen ilman, että se heikentää talouskasvua.

2. Talouden kilpailukyvyn ja kasvupotentiaalin parantaminen

Työllisyysasteen nostaminen: Korkeampi työllisyys lisää verotuloja ja vähentää sosiaalimenoja.

Tuottavuuden kasvu: Investoinnit osaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen.

Työmarkkinoiden joustavuus: Mahdollistaa nopeamman sopeutumisen suhdanteisiin ja rakennemuutoksiin.

3. Poliittinen vakaus ja päätöksenteon ennakoitavuus

Uudistusten toimeenpano: Päättäväinen ja pitkäjänteinen politiikka lisää luottoluokittajien luottamusta.

Institutionaalinen vahvuus: Toimivat instituutiot ja oikeusvaltio vahvistavat maan luotettavuutta.

4. Ulkoisten riskien hallinta

Vahva vaihtotase ja maksutase: Ulkoinen tasapaino lisää resilienssiä kansainvälisiä sokkeja vastaan.

Riittävä valuuttavaranto ja pääsy rahoitusmarkkinoille: Vähentää riippuvuutta ulkomaisista sijoittajista.

5. Ilmasto- ja energiatalouden siirtymän hallinta

Pitkän aikavälin vihreän talouden strategia: Luottoluokittajat tarkastelevat myös, miten maat valmistautuvat ilmastoriskeihin ja vähähiiliseen tulevaisuuteen.

Luottoluokituksen parantaminen vaatii sekä julkisen talouden tasapainottamista että pitkän aikavälin kasvuedellytysten vahvistamista.

Suomi hyötyy jo valmiiksi vahvoista instituutioista ja hyvästä hallinnosta, mutta väestön ikääntyminen ja hidas talouskasvu ovat haasteita, joihin on puututtava ennakoivasti.

Pertti Salo

FM, yrittäjä ja opettaja

Eurajoki

LÄHTEINÄ KÄYTETTY:

Pääministeri Petteri Orpo kommentoi Suomen luottoluokituksen laskua – Ilta-Sanomat

Fitch laski Suomen luottoluokitusta AA+-luokasta tasolle AA – Ilta-Sanomat

OpenAI, ChatGPT