Eekruut: Vanhan aluevaltuustoryhmän joutsenlaulu

Äänestystuloksella 26–30 hyvinvointialueen lisärahoituksen hakemista koskenut aloite palautettiin valmisteluun.

Vastaavanlaista, tuloksellista yhteistyötä olisi voinut näkyä valtuustokauden aikana hiukan useamminkin. Nyt se onnistui ja esitystä kannattaneiden nimet näkyvät viimeistään kokouksen pöytäkirjassa.

Jos kaikki sujuu odotetulla tavalla, lisärahoitushakemus saadaan alue­valtuuston päätettäväksi syys­kuun 2025 kokoukseen mennessä.

Tässä on hyvä hiukan taustoittaa asiaa, vaikka hyvinvointialueiden katastrofaalinen taloustilanne ei kenellekään ole uutinen.

9.12.2024

Satakunnan vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä jätti aloitteen,

jotta Satakunnan hyvinvointialue hakisi lisärahoitusta hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2022) 11 § mukaisesti varmistaakseen lakisääteisten sote-palvelujen ja pelastustoimen saatavuuden sekä laadun alueellaan.

18.12.2024

Satakunnan hyvinvointialue päätti lähteä mukaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen valmistelemaan kanteluun oikeuskanslerille talousnormiston ja järjestämisvastuuta määrittävän lainsäädännön ristiriidasta.

22.4.2025

Satakunnan HVA:n hallitus ei innostunut hakemaan lisärahaa hyvinvointialueelle varmistaakseen lakisääteisten sote-palvelujen ja pelastustoimen saatavuuden sekä laadun alueellaan.

Aluehallituksen vastineessa vasemmistoliiton aloitteeseen todettiin mm. että riittäviä perusteita lisärahoituksen hakemiselle ei ole.

”Lisärahoitus on kertaluonteinen rahoituserä, se ei korota sitä saaneen hyvinvointialueen seuraavan vuoden rahoitusta.”

Lisäksi aluehallitusta huolestutti ns. arviointimenettelyyn joutuminen.

”Lisärahoituksen haku voi olla alku arviointimenettelylle, toistuva lisärahoituksen saaminen voi johtaa hyvinvointialueen arviointimenettelyyn (kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana).” 

Jo seuraavana päivänä

23.4.2025

oikeuskansleri vastasi Etelä-Karjalan ja Satakunnan hyvinvointialuiden kanteluun. Ratkaisussaan hän toteaa mm., että

”hyvinvointialueella on hyvinvointialueiden rahoituslain mukaisesti ensisijaisena keinona hakea lisärahoitusta, jos rahoitus ei riitä laissa edellytettyjen palvelujen toteuttamiseen.”

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti

5.5.2025

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä jätti aluevaltuuston kokouksen pykälässä 40 esityksen, jota se myös taustoitti kattavasti.

”Satakuntalaiset kärsivät tosiasiallisesti supistuneista palveluista, kasvaneista asiakas­maksuista ja henkilöstön uupumisesta. Se, että tilinpäätöksen alijäämä jäi 29,7 milj. € ennakoitua pienemmäksi Satakunnan hyvinvointialueella ei poista sitä faktaa, että kumulatiivinen alijäämä on edelleen 96,5 milj. € ja hoitotakuun rajat ylittyvät useilla erikois­aloilla. Parantunut tulos syntyi kertaluonteisista ostojarruista ja yt-toimista, ei toimivista rakenteellisista uudistuksista. Säästö­kuurit voivat näyttää Excelissä hyvältä, mutta kentällä ne tarkoittavat hoitojonossa odottavia lapsia, vanhuksia, väsyneitä hoitaja ja lähipalvelujen loppumista.

Hyvinvointialueiden rahoituslain 11 § on luotu varmistamaan, että perus­palvelut toteutuvat perustuslain taso­vaatimusten mukaisesti. Lain soveltamisen kynnys ei ole sama kuin valtion­varain­ministeriön arviointimenettely. Vantaa-Keravan hakemus hylättiin, koska ministeriö katsoi palvelujen toteutuvan nykyrahoituksella Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Se ei kuitenkaan automaattisesti merkitse sitä, etteikö Satakunta voisi saada tukea omien, selvästi heikentyneiden palvelu­indikaattorien perusteella.

Lisärahoitus antaisi aikaa viedä rakenneuudistukset maaliin ilman, että me kasva­tamme tulevia kustannuksia purkamalla ennalta­ehkäiseviä palveluja tänään.

Ennaltaehkäisy maksaa vähemmän kuin korjaaminen.

Budjetti on työkalu, ei itseisarvo. Alibudjetoitu hyvinvointi­alue siirtää kustannukset ensi­hoidon ruuhkiin, työttömyysEn- ja toimeentulo­tukeen sekä ennen­aikaisiin eläköitymisiin. Vasemmistoliiton ryhmä haluaa, että Satakunta näyttää esimerkkiä: me emme tyydy tilinpäätös­temppuihin ja henkilöstön lisäkuormittamiseen, vaan käytämme lain suomat mahdollisuudet palvelujen ja asukkaiden ihmis­arvoisen arjen turvaamiseen.

Siksi kannatamme aloitteen jatkovalmistelua lisärahoitus­hakemuksen jättämiseksi ja edellytämme, että asia tuodaan aluevaltuustolle päätettäväksi syksyllä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä toteaa, että emme voi hyväksyä alue­hallituksen vastausta aloitteeseen. Aluehallituksen vastine ohittaa olennaiset palvelujen saatavuus- ja henkilöstöongelmat ja nojaa liiaksi optimismiin talouden sopeutustoimien toteutumisesta.”

Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän esitys:

1. Asia palautetaan valmisteluun.
2. Valmistelussa laaditaan selkeä lisärahoitus­hakemus hyvinvointi­alueiden rahoituslain 11 §:n perusteella sekä siihen liittyvä palvelu- ja vaikutus­arviointi (mm. hoito­jonot, asiakas­maksujen ulosotot, henkilöstön työhyvinvointi).
3. Hakemus ja arviointi tuodaan alue­valtuuston päätettäväksi syys­kuun 2025 kokoukseen mennessä.

– Näin varmistamme, että Satakunta ei leikkaa palvelujaan rikki lyhyen aikavälin säästöjen vuoksi, vaan käyttää lain tarjoaman mahdollisuuden peruspalvelujen turvaamiseen ja henkilöstön jaksamiseen pitkällä aikavälillä, aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Petri Salminen luki painokkaasti.

Ja sali hiljeni.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Anne Holmlund (kok.) kiitti ja totesi, ettei näe pyydettyjä puheenvuoroja.

– Keskustelu asiasta päättyy. (nuijan kopautus)

Salissa kommentoitiin, mutta äänet eivät kuuluneet selkeinä striimaukseen. Puheenjohtaja ne kuitenkin kuuli, koska sanoi:

– Keskustelussa tehtiin asian palauttamista koskeva esitys, jota kukaan ei kannattanut, joten esitys on rauennut. Ja koska ei ole tehty muutosesitystä, aluevaltuusto hyväksyy yksimielisesti aluehallituksen esityksen.

Salista pyydettiin puheenvuoroa.

Puheenjohtaja kysyi, liittyykö se asiaan. Vasemmistoliiton valtuutettu Jenni Tuomi kysyi, pitääkö palautusesitystä kannattaa, jos se esitetään koko valtuustoryhmän nimissä.

– Siinähän on jo monta kannattajaa. Korjatkaa, jos olen väärässä, hän sanoi.

– Ryhmäpuheenvuorossa tehtyä ei yleensä tarvitse kannattaa, mutta meillä on ollut käytäntö se, että esityksiä pitää kannattaa, puheenjohtaja vastasi, mutta kääntyi sitten vieressään istuvan viranhaltijan puoleen:

– Pitäisikö tuo nyt hyväksyä?

Kysymys kuului selkeästi striimaukseen. Sitten hän jatkoi:

– Mikäli tässä nyt on epäselvää, niin voidaan avata pykälää ja hyväksyä kannatus erikseen.

Petri Salminen kiitti:

– Toivon, että se kannatus tulisi siihen ja asia otettaisiin käsittelyyn, koska sillä rahalla on tarvetta.

Puheenjohtaja avasi pykälän, Jenni Tuomi merkittiin esityksen kannattajaksi ja aluevaltuusto pääsi äänestämään.

Vasemmistoliiton esitys, valmisteluun palauttaminen, EI ja aluehallituksen esitys, käsittelyn jatkaminen, JAA.

Puheenjohtaja ilmoitti äänen laskennan jälkeen tuloksen:

– Valtuusto on hyväksynyt palautusesityksen äänin 26–29. Asia palautetaan uudelleen valmisteluun. (nuijan kopautus)

Seuraavaksi aluevaltuusto kuuli talousjohtaja Jyrki Vataselta hyvinvointialueen talouskatsauksen, jonka luvut eivät mieltä ylentäneet.

Ennen 43 pykälän valtuustoaloitteita aluevaltuuston puheenjohtaja palasi vielä kerran vasemmistoliiton esitykseen:

– Todetaan, että tarkastuslaskennan perusteella äänestyksen lopputulos on aikaisemmin todetusta poikkeava. Lopputulos ei muutu, mutta äänten jakautuma. 26 JAA-ääntä ja 30 EI-ääntä. Tämä kirjataan pöytäkirjaan.

Näin. Satunnaisena striimaajana sanoisin, että yllättävän paljon säätöä ja sähellystä on sisältynyt seuraamiini hyvinvointialueen ylimmän päättävän elimen kokouksiin.

Vaikka valtuutetuissa on paljon kokeneita luottamushenkilöitä, päätöksentekoon liittyvissä menettelytavoista on oltu pitkin matkaa montaa mieltä.

Silti päätösvallan siirtäminen valtuustolta aluehallitukselle ja virkamiehille ei ole ollut hyvä ratkaisu. Ei se ainakaan kokouksia ole lyhentänyt tai selkiyttänyt.

Toivotaan, että 9. kesäkuuta aloittava uusi aluevaltuusto on dynaamisempi joukkue.

Kirjoittaja on Vasenvoiman vastaava toimittaja ja Satakunnan vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja.