• Uutiset

Hallituksen tulkinta lisäarvoteoriasta heikentää taloutta

Kolme isoa rakennusliikettä on kaatunut ja UPM:n Sunilasta jää 700 työttömäksi. Mitä tekee hallitus? Se aikoo leikata kovalla kiireellä työttömyysturvaa.

Työllistenkin ostovoima on ollut heikkoa jo viimeiset pari vuotta. Talouskasvumme on Pohjoismaiden hitainta. Energian hinta ja korkojen nousu tulevat kaatamaan vielä lisää yrityksiä. Hallituksen toimet eivät tuo lisäarvoa maan taloudelle.

Oikeistohallituksen tulkinta lisäarvosta tuntuu lähtevän nyt siitä, että lisäarvoa syntyy, kun sosiaaliturvaa leikataan ja valtion tuottavaa omaisuutta myydään ulkomaisille sijoitusyhtiöille.

Näillä toimilla katetaan suurituloisten veroalennuksista syntyvä vaje valtiontaloudessa. Jos vielä lisätään verorahoista suoraa tulonsiirtoa ulkomaisille sijoitusyhtiöille, vaje vain kasvaa.

Lisäarvoteoria (value-added theory)

  • on käsite, joka liittyy erityisesti yhteiskuntatieteisiin ja poliittiseen teoriaan.
  • Se pyrkii selittämään, miten poliittiset toimijat voivat lisätä arvoa yhteiskunnassa tai yhteisössä.
  • Lisäarvoteoria voi viitata erilaisiin näkemyksiin siitä, miten arvoa voidaan luoda tai lisätä yhteiskunnassa.
  • Se liittyy taloudellisiin kysymyksiin, kuten yritysten toimintaan ja niiden tuottaman lisäarvon kasvattamiseen.

Lisäarvoteoria liittyy siihen, miten poliittiset päätökset ja ohjelmat voivat lisätä yhteiskunnallista hyvinvointia ja edistää ihmisten elämänlaatua.

Kun Suomessa yhä edelleen ihmetellään sitä, miksi yrityksiä ja kansalaisia pitäisi tukea valtion toimesta, ovat suuret Euroopan maat tehneet jo vuosia toisenlaista talouspolitiikkaa.

Saksa tuki syksyllä 2022 kansalaisiaan ja yrityksiään jopa 200 miljardilla eurolla energiakriisin vuoksi. Vuonna 2018 Saksan hallitus tuki yrityksiä ja taloutta yli 117 miljardilla eurolla. Suorat tuet kasvoivat yli 10 prosenttia.

Ranska sijoitti vuonna 2008 tärkeimpien teollisuudenalojensa tukemiseen 19 miljardia euroa, kun taantuma iski Eurooppaan. Silloinen valtiovarainministeri Christine Lagarde ilmoitti, että Ranskan elvytyspaketti on suuruudeltaan noin prosentti maan bruttokansantuotteesta. Paketin tarkoituksena oli pitää taantuman kourissa kärvistelevä autoteollisuus, rakennusala ja telakat pinnalla.

Ruotsi on huolehtinut vuosikymmenet erityisesti teollisuudestaan. Se on pitänyt talouden pinnalla huonoinakin aikoina.

Suomen oikeistohallitus ei ole ilmoittanut mistään sellaisista toimista, jotka korjaisivat heikkoa talouskasvua, vaikka sitä on jatkunut jo vuosia.

Viimeksi ministeri Ville Rydman ilmoitti A-studiossa 5.9.2023, että mitään tukitoimia ei ole tulossa rakennusalan ahdinkoon.