• Kolumnit

Seppo Varjonen: Rankkasateita Joroisista Rhodokselle

Lastenlapset esittävät usein kiperiä kysymyksiä, vaikka sitten mökkirannoilla. Nykyinen ilmastonmuutos on kiperä kysymys aikuisillekin, mutta miten selittää lapsille, että se on ihmisen aikaansaama. Kirjoittaja lähestyy aihetta vaarin ja biologin näkökulmasta.

Rankkasateet pieksivät Saimaan Haukivettä koko perjantaipäivän. Mikkeli oli veden vallassa ja keskikesälle poikkeuksellisesti järven pinta alkoi nousta.

Uutisista kuuntelimme Kerberos-lämpöaallosta, jonka seurauksena helle kuritti Välimeren maita. Rutikuiva macchia-pensaikko oli ilmiliekeissä monin paikoin. Jopa suomalaisten suosimia lomakohteita uhkasi maastopalot.

Seurasin lastenlasten kanssa uutisia lämpimiin vaatteisiin kääriytyneenä.

– Näitä sateista kaivattaisiin nyt Rhodoksella, tokaisi poika.

– Vaari, mikä on ilmastonmuutos, jatkoi tyttö. 

Siinäpä asetelma! Miten selität lapsille, että nykyinen ilmastonmuutos on ihmisen aikaansaama? 

Aloitetaan vaarin kasvihuoneesta:

– Tehän tiedätte, että aurinkoisina päivinä sitä pitää tuulettaa, muuten lämpötila nousee siellä yli 40 asteeseen, ja tomaatit läkähtyvät. Kasvihuoneen seinät ja katto pidättävät tehokkaasti maassa syntyvää lämpösäteilyä ja sitä syntyy runsaasti, kun valosäteily muuttuu lämpösäteilyksi.

– Ajatelkaa, jos koko maapallo olisi kasvihuoneen sisällä. Oikeastaan niin onkin, sillä ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut pidättävät maan pinnalta lähtevää lämpösäteilyä lähes yhtä tehokkaasti kuin kasvihuoneen seinät ja katto. Siksi ilmastonmuutosta kutsutaan usein myös kasvihuoneilmiöksi. 

– Mistä kasvihuonekaasut sitten tulevat, jatkoi tyttö kyselyään.

– No, ne ovat maan ilmakehän kaasuja, mutta ihminen on toiminnallaan lisännyt niiden määrää ratkaisevasti. Tärkein kaasu on hiilidioksidi, jota syntyy erityisesti palamisen yhteydessä. Liikenne, asuntojen lämmitys ja teollisuus ovat tärkeimmät päästölähteet.

– Kaasujen aiheuttaman kasvihuoneilmiön seurauksena maapallon keskilämpötila nousee, mutta sillä on myös paljon muita seurausvaikutuksia. Muun muassa helleaallot suotuisissa sääolosuhteista voimistuvat, kuten nyt on käynyt Rhodoksella ja koko Välimeren alueella.

– Miten meille vaari käy? Voiko ilmastomuutoksen pysäyttää?

– Se riippuu siitä, kuinka hyvin valtiot noudattavat kansainvälistä Pariisin ilmastosopimusta. Suuret teollisuusmaat ovat tässä ratkaisevassa asemassa. Suomenkin tulee pyrkiä hiilineutraalisuuteen eli tasapainoon syntyvien ja häviävien kasvihuonekaasujen suhteen.

Eli kyllä ilmastonmuutoksen voi pysäyttää, jos valtiot ja niiden päättäjät niin tahtovat.

– Voimmeko me tehdä mitään?

– Paljonkin! Oman perheen kasvihuonekaasupäästöjä voi vähentää esimerkiksi jättämällä turhan autoilun pois tai matkustamalla vaikka junalla. Ostoksilla voit valita kestäviä ja korjattavissa olevia tuotteita, joiden elinkaari on pitkä. Isälle voit suositella kotiin tuuli- tai jonkun muun hiilineutraalin energian hankkimista. Tässä vain muutamia esimerkkejä.

– Onpas mutkikas juttu, tuumivat lapset.

– Me haluamme kuitenkin kalaan. Joko vaari huomenna rankkasateet loppuvat? Me haluamme kanssasi kuhansoutuun vielä isonakin.

– Huomenna päästään kyllä kalaan, totean kyynel silmäkulmassa.

Kirjoittaja on vaari ja biologi Euran Kiukaisista.