- Uutiset
Areenaviikon antia eli mitä jäi käteen
Vasemmistoliitolla on toimivia vaihtoehtoja oikeistohallituksen leikkauspolitiikalle. Raatihuoneenpuiston lavalla puoluepäivässä kaksi poliitikkoa ja kaksi tutkijaa. Nato-Suomen uusi rooli epävarmassa maailmassa kuultiin Merja Kyllösen luonnostelemana. Koko areenaviikon poliittinen sää oli helteinen ja enteili persuministerin eroa.
SuomiAreena järjestettiin ensimmäistä kertaa kesäkuun lopulla. Ennakkoaavistuksista huolimatta muutos oli onnistunut ja saa jatkoa kesäkuussa 2024. Vasemmistoliiton puoluepäivä oli tällä kertaa torstai 29.6.
Oli rohkeaa ja kunnianhimoista tuoda Raatihuoneenpuiston lavalle arkipäivänä kello 13–13.45 tiukkaa talouspolitiikkaa. Onneksi kiitollista yleisöä riitti sekä lavan edustan armottomassa paahteessa sekä tuuheiden puiden katveessa.
Leikkauspolitiikan vaihtoehdoista olivat keskustelemassa kaksi vasemmistoliiton kansanedustajaa – puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson ja porilaistaustainen, tuore kansanedustaja Timo Furuholm – sekä kaksi tutkijaa Helsingin yliopistosta, Timo Harjuniemi ja Lena Näre. Juontajana toimi Riku Nieminen.
Poliitikkojen ja tutkijoiden vuoropuhelu oli helteessäkin toimiva keino kertoa vasemmistoliiton vaihtoehdoista hallituksen arvovalinnoille.
– Valtion taloutta yritetään saattaa kestävälle pohjalle leikkauspolitiikalla, vaikka reseptin toimivuudesta ei ole kovin hyvää näyttöä.
Puheenjohtaja Li Andersson
Hän muistutti, että vaalikaudella 2011–2015 Suomessa sopeutettiin 6 miljardilla ja heti seuraavalla vaalikaudella 4 miljardilla pääasiassa julkisia menoja leikkaamalla.
– Ja silti samana ajanjaksona Suomen velkasuhde bruttokansantuotteeseen kasvoi.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Viime vaaleissa silloinen oppositio oli hyvin huolissaan valtion velasta. Lena Näreen mukaan kyse on väärinymmärryksestä:
– Valtion velka on ymmärretty kuin kotitalouksien velka, että se on paha ja se pitäisi maksaa pois.
Näin asia ei kuitenkaan ole. Timo Furuholm toi esille, että kampanjoinnissa luotiin taitavasti vaihtoehdottomuuden mielikuva ja käytettiin terveysretoriikkaa:
– Potilas on pakko pelastaa leikkauksilla.
Talouden sopeuttamisesta puolueiden välillä vallitsee yksimielisyys, mutta leikkauspolitiikka erottaa selkeästi vasemmiston oikeistosta.
Lena Näre jatkoi, että valtion velan sijasta pitäisi olla enemmän huolissaan hyvinvointivelasta, huono-osaisuuden kasaantumisesta ja periytymisestä ylisukupolvisesti.
– Meillä on pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon liittyvä lupaus mahdollisuuksien tasa-arvosta.
Tutkija Lena Näre
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Li Andersson nosti esille uuden hallituksen halun viedä työttömyysturvasta lapsikorotus, joka on erittäin hyvin kohdentuva tuki työttömyyden takia pienituloisille lapsiperheille.
Sama summa on tarkoitus kohdentaa alle 3-vuotiaiden lapsilisiin, jolloin se hajautetaan läpi tulojakauman.
– Tämä on arvovalinta, jota ei ole pakko tehdä.
Puheenjohtaja Li Andersson
– Korotus on 26 euroa kuukaudessa ja sen maksajina ovat lapsikorotuksen menettävät työttömät lapsiperheet. Sitä on mahdoton ymmärtää lapsiperheköyhyyden vähentämisen näkökulmasta.
Hallitusohjelmassa sosiaaliturvasta leikataan 1,5 miljardia euroa.
– Leikkauksista kärsivät pienituloiset lapsiperheet, sairaat ja työttömät sekä pienipalkkaiset, jotka tarvitsevat sosiaaliturvaa, esimerkiksi asumistukea. Ainoastaan eläkeläiset on jätetty leikkausten ulkopuolelle, Li Andersson luettelee.
Hallitus perustelee leikkauksia työllisyydellä.
– Edellisellä hallituskaudella työllisyysaste oli paras, mitä Suomessa laman jälkeen on mitattu! Siihen ei tarvittu yhtään leikkauspäätöstä pienituloisten toimeentuloon.
Yleisö palkitsi Li Anderssonin tästä aplodeilla.
Uuden hallituksen leikkauksista kärsivät eniten juuri työttömät, joita halutaan syyllistää:
– Annetaan ymmärtää, että työllistyminen on kiinni siitä, ettei ole riittävää taloudellista kannustinta.
Sosiaaliturvassa on kuitenkin aukkoja, jonka seurauksena työnhakijoina on täysin tai osittain työkyvyttömiä ja vakavasti sairaita ihmisiä.
– Kaikki hallitusohjelman kiristykset ja heikennykset kohdistuvat myös sairaisiin. Minusta se on syvästi epäinhimillistä, Li Andersson sanoi.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Vasemmistoliitto haluaa tuoda esille vaihtoehtoja leikkauspolitiikalle. Aihetta käsiteltiin Raatihuoneen puistossa monesta näkökulmasta. Timo Harjuniemi muistutti talouspolitiikan kansainvälisen toimintaympäristön monikriisisyydestä.
– Jos sitoudutaan liian kunnianhimoisiin säästötavoitteisiin tai leikkauksiin, onko meillä silloin joustovaraa odottamattomien kriisien varalle?
Tutkija Timo Harjuniemi
Lena Näre luetteli keinoja, joilla julkista taloutta voidaan kohentaa:
– Vahvistamalla veropohjaa, tilkitsemällä veronkiertoa, yhteisöverotuksella ja verottamalla varakkaita, niitä, joilla on. Lisäksi meillä on yritystukia, jotka haittaavat kilpailua. Niistä olisi luovuttava.
Sen sijaan veronalennukset eivät ole nyt paikallaan.
Timo Furuholm peräsi rohkeutta investoida osaamiseen, terveyteen ja koulutukseen:
– Luodaan ihmisille mahdollisuuksia pärjätä ja menestyä elämässä. Yhteisten talkoiden pitää olla yhteisiä, eikä kohdistua vain heikoimpiin ja pienituloisimpiin.
Kansanedustaja Timo Furuholm
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Veroaste on Li Anderssonin mukaan edelleenkin yhteisessä olohuoneessamme möllöttävä elefantti:
– Tehdyt ja tekemättömät päätökset veroasteen osalta vaikuttavat valtiontaloutemme tasapainoon. Suomen julkiset menot kasvavat vuosi vuodelta väestön ikääntyessä. Hoivatarpeen kasvuun ei voida vastata lisäämättä julkista taloutta. Siksi olisi vastuullista huolehtia myös tulopuolen kestävyydestä.
Suurin osa hallituksen suunnittelemista sosiaaliturvan leikkauksista olisi vältettävissä, jos toteutettaisiin kaksi vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmassaan esittämää veroreformia:
- Listaamattomien yritysten osinkoverouudistus
- Lähdeveron käyttöönotto
Keskustelun voi katsoa myös MTV Katsomon tallenteesta.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Keskiviikkona kansanedustaja Merja Kyllönen oli mukana kaikkien puolueiden paneelissa, joka pohti, millainen voisi olla Suomen rooli epävakaassa maailmassa. Olemmeko lääkäri vai tuomari, kysyttiin.
Merja Kyllönen korosti Suomen syrjäisen sijainnin tarjoavan hyvän tarkkailupaikan.
– Nato-jäsenenä Suomi joutuu ottamaan monenlaista roolia. Jos olemme hyvin kartalla, osaamme vaikeissakin tilanteissa löytää oikeat asemoinnit. Meillä pitää olla monipuolinen lähestymiskulma maailmaan.
Tarkkailijan rooli on siksi Merja Kyllösen mielestä Suomelle sopivin. Entä menettikö Nato-Suomi roolinsa kansainvälisten konfliktien ratkojana?
– Suomen on mahdollista säilyttää myös rakentajan rooli.
– Sen pitää olla meidän yhtenäinen ulkopoliittinen linjauksemme, että haluamme olla vaikuttamassa maailmanrauhan säilymiseen, olla mukana liennyttämässä ja purkamassa konflikteja.
Kansanedustaja Merja Kyllönen
Koko paneelikeskustelu on nähtävissä MTV:n Katsomossa.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
SuomiAreenaa on moitittu liian kaupalliseksi. Yleisölle se kuitenkin on pysynyt ilmaisena. Sen sijaan keskustelutilaisuuksien järjestäjiltä peritään maksut MTV:n hinnaston mukaan.
Tänä vuonna yhteiskunnalliset toimijat (järjestöt, yhdistykset, liitot, ministeriöt, laitokset) saivat kolmen vartin tilaisuuden 3200 eurolla (+alv). Yrityksille hinta oli 5500 euroa (+alv). Tilaisuuksia järjestetään myös useamman maksajan kimppakyytinä ja stipendien avulla.
Myös kansalaistorilla esittäytyminen on maksullista. Yhteiskunnalliset toimijat (järjestöt, liitot, ministeriöt, laitokset) maksoivat koko areenaviikosta (ti-pe) 1000 euroa (+alv). Kahden päivän toripaikka maksoi 700 euroa (+alv). Yritysten torihinta oli suolaisempi. Koko viikosta veloitettiin 4000 euroa (+alv). Kahden toripäivän paketti oli 3000 euroa (+alv).
Kansalaistorilla on puolueteltta, jossa sopu antaa sijaa. Tänä kesänä vasemmistoliiton paikka oli keskustassa SDP:n ja Liike Nytin välissä.
Telttapäivystäjiemme mieltä lämmitti kuulla, miten oppositiopuolueiden kannattajat antoivat omilleen palautetta hallitusohjelmasta sekä tapaus Junnilasta.