Pertti Salo: Ajankohtainen kansallinen turvallisuus

– Viime aikoina on kiinnitetty huomiota entistä enemmän kansalliseen turvallisuuteen, kun Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut.

Kansallinen turvallisuus tarkoittaa yhteiskunnan tilaa, jossa valtion suvereniteetti, demokraattinen järjestelmä ja sen toimintaedellytykset on suojattu vakavilta uhkilta.

Venäjän toiminta Ukrainassa ja presidentti Donald Trumpin sekava politiikkaa hämmentävät eurooppalaisia.

Presidentti Urho Kekkonen totesi aikoinaan, että  kansallinen turvallisuus menee kaiken muun edelle Suomessa. Siihen liittyvät ulkopoliittiset päätökset, maanpuolustus ja  kriittisen infrastruktuurin suojaaminen.

Valtionhallinnon tietojärjestelmiin hyökätään jatkuvasti, joten on syytä kiinnittää siihenkin huomiota.

Datakeskuksia voidaan käyttää vakoiluun, joten niidenkin suhteen on kritiikki paikallaan.

Keskeiset uhat kansalliselle turvallisuudelle ovat:

Hybridivaikuttaminen: Vieraiden valtioiden salainen tai epäsuora haitallinen toiminta.

Kyberuhat: Digitaalisten järjestelmien ja tietoliikenteen häirintä.

Kriittinen infrastruktuuri: Energiahuollon, tietoliikenteen ja vesihuollon kaltaisten elintärkeiden toimintojen vaarantuminen.

Riskiä voi muodostua siitä, jos valtionhallinnon tietokannat siirretään ulkomaisiin pilvipalveluihin ja datakeskuksiin.

Tämän takia mm. Ranska on alkanut kehittämään omia suojattuja pilvipalveluja valtionhallinnon käyttöön.

Samoin on riskialtista myydä sähköverkkoja ulkomaiseen omistukseen.

Vakoilu ja terrorismi: Perinteiset valtion turvallisuutta nakertavat tekijät.

Valtioneuvosto laatii kansallisen turvallisuuden strategian osana valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen toimintamallin kehittämistä. Strategiassa on tarkoitus tunnistaa ja arvioida vakavimpia Suomeen kohdistuvia uhkia nykyistä tehokkaammin ja laaja-alaisemmin poikkihallinnollisessa yhteistyössä.

Siihen kuuluvat:

• Kokonaisturvallisuus: Toimintamalli, jossa viranomaiset, elinkeinoelämä ja järjestöt toimivat yhdessä.
• Poikkihallinnollinen yhteistyö: Useat ministeriöt ja viranomaiset, kuten Sisäministeriö ja Ulkoministeriö, yhteensovittavat turvallisuustoimia.
• Lainsäädäntö ja tiedustelu: Siviili- ja sotilastiedustelua sekä lainsäädäntöä päivitetään jatkuvasti muuttuvan turvallisuusympäristön mukaan.

Kansallisessa turvallisuudessa pitäisi ottaa huomioon myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus, eriarvoisuuden ja tuloerojen vähentäminen ja alueellinen elinvoima.

Pertti Salo
FM, yrittäjä ja opettaja
Eurajoki

LÄHTEET

Valtioneuvosto laatii kansallisen turvallisuuden strategian – Valtioneuvosto

Mitä on kansallinen turvallisuus? – Sisäministeriö

Jaa artikkeli