Pertti Salo: Velkaantuminen ei taitu

Käyrät sukeltavat kasvun sijasta, sillä halllituksen talouspolitiikka on ollut täynnä katastrofeja.

”Hallituksen tavoite velkaantumisen vakauttamisesta karkaa yhä kauemmaksi eikä sitä tulla saavuttamaan”, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi Helsingin Sanomien haastattelussa.

Kirjoittajan mielestä tämä oli jo aikaisemmin täysin selvää.

– Seuraava hallitus joutuu selvittämään tämänkin sotkun.

Myöskään hallituksen työllisyystavoite ei toteudu. Jatkuva talouden kiristäminen ei saa rahaa liikkeelle taloudessa.

Hallitus on toiminut vastoin kaikkia tunnettuja talousoppeja.

Sosiaaliturvan jatkuvat leikkaukset,
ay-liikkeen aseman ja työsopimuslain heikentäminen,
arvonlisäveron korottaminen,
eläkeläisten uhkailu,
kuntien talouden heikentäminen,
hyvinvointialueiden palvelujen leikkaaminen,
olematon talouskasvu,
työttömyysturvan suojaosan poistaminen,
asumistuen heikennykset ja
lapsiperheiden ajaminen köyhyyteen

ovat aiheuttavat karmeita seurauksia pienituloisten ja heikompiosaisten keskuudessa.

Kotimaisen kulutuksen ja ostovoiman romahtaminen pahentaa tilannetta. Asumiskustannusten nousu ja energian hinnan nousu rokottavat erityisesti maaseudun asukkaita.

Lapsiperheköyhyys kasvaa, ja siitä on tullut vakava ongelma.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) esitteli ministeriönsä virkamiesten kanssa noin 100 miljoonan euron säästöpaketin. Se aiheuttaa kauhua pienituloisten ja heikompiosaisten keskuudessa.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikön Mika Niemelän vastuuton ehdotus asfalttiteiden rullaamisesta hiekkateiksi on esimerkki ministeriön kummallisesta toiminnasta.

Talouteen on heitetty kuin koepalloina leikkauksia, jotka ovat olleet lähinnä katastrofeja.

Työttömyys on vain lisääntynyt, ja hallituksen toimien dynaamisia vaikutuksia talouden parantamiseksi ei ole näkyvissä.

Suomi on joutunut EU:n tarkkailuun ennen kaikkea työttömyyden paisumisen takia. Työllisyysaste on laskenut useana vuonna peräkkäin

Hallitus valmistautuu nyt viimeiseen kehysriiheensä, jossa määritellään julkisen rahankäytön päälinjat tuleville vuosille.

Nyt tarvittaisiin aivan toisenlaisia päätöksiä, kuin mitä hallitus on tarjoillut.

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet huomattavasti vähemmän kuin keskimäärin EU-maissa.

Velkajarru ei korjaa talouden rakenteellisia ongelmia, eiväkä Suomen talouden ongelmat johdu pelkästään velasta.

Hallituksen tavoitteena on ollut, että julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen ei kasvaisi enää sen viimeisenä toimintavuotena eli ensi vuonna. Tämä ei toteudu.

Kansainväliset kriisit pahentavat tilannetta, eikä taloutta ole saatu uudistettua myönteisellä tavalla. Valoa ei näyttäisi olevan näkyvissä.