Pertti Salo: Kyläkoulu on turvallisempi vaihtoehto

"Viimeisen kymmenen vuoden aikana lasten tuen tarve on kasvanut rajusti. Tämän ajan lapsille tärkeintä olisi kohtaaminen ja kasvotusten oleminen perinteiseen tapaan, Pertti Salo kirjoittaa. Kuvan tarjosi pixabay.com

– Vantaan Viertolan koulun ampumistapaus palauttaa mieleen aikaisemman keskustelun isojen keskuskoulujen ongelmista.

Oliko viisasta lopettaa kyläkouluja rajulla kädellä takavuosina pelkästään kustannuksia tuijottaen?

Kuten poliisin edustaja totesi A-studiossa, ovat kouluissa monet asiat menneet pieleen ja yksi on se, että isoissa kouluissa ei ongelmia huomata, ennen kuin ne kärjistyvät äärimmilleen.

Poliisin on miltei viikoittain käytävä isoissa kouluissa ongelmia selvittämässä.

Viertolan tapauksessa ampumisen motiivina on ilmeisesti ollut pitkään jatkunut kiusaaminen, jota ei huomattu, ennen kuin oltiin äärimmäisessä tilanteessa.

Kaikki turvaverkot pettivät perusteellisesti.

Kuolleen uhrin ja ampujan osalta mahdollisuudet on menetetty.

Oliko viisasta lopettaa kyläkouluja rajulla kädellä takavuosina pelkästään kustannuksia tuijottaen?

Keskuskoulujen ongelmat aiheuttavat myös kustannuksia, ja erityisopetusta on jouduttu lisäämään huomattavasti.

Viime kuntavaaleissa arvosteltiin kyläkoulujen kustannuksia, mutta se on varsin kapeakatseista ajattelua.

Tällainen kustannukset edellä ajattelu aiheuttaa vain lisää kustannuksia sosiaalisten ongelmien muodossa.

12-vuotiaalle lapselle kyläkoulu on turvallisempi paikka.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana lasten tuen tarve on kasvanut rajusti. Tämän ajan lapsille tärkeintä olisi kohtaaminen ja kasvotusten oleminen perinteiseen tapaan.

Pienesssä koulussa aikuiset tuntevat kaikki lapset, esimerkiksi 800 oppilaan yksikössä se ei ole mahdollista. Myös opettajat tutustuvat toisiinsa paremmin pienessä koulussa. Siitä on tutkimusta, että koulun henkilökunnan työhyvinvoinnilla on valtava merkitys opetuksen laadun kannalta.

Kouluja rakennetaan nyt puitteiltaan sellaisiksi, että ne eivät tue koululaisten tai opettajien hyvinvointia.

Opetuksen järjestämisen virheitä yritetään laastaroida hankesekamelskalla, joihin opettajilla ei riitä motivaatiota. Opettajat on laitettu mahdottoman eteen.

Olisiko vihdoinkin aika, että opetusministeriön opetusneuvokset ja kasvatustieteen tohtorit ja professorit ryhtyisivät miettimään todellisia ongelmia eikä vain hankehumppaa.

Opettajista on jo työvoimapula ja varsinkin erityisopettajista. Nuoria opettajia ei saa enää työpaikkaan, jossa ei ole mahdollisuutta hoitaa työtään kunnolla ja jossa viihtyvyys on heikkoa ja suorastaan vaaralliset olosuhteet eikä mielihyvää työstään voi tuntea.

Pertti Salo

FM, yrittäjä ja opettaja

Eurajoki