Ehdolla eduskuntaan: Janne Koivisto

Vasenvoima esittelee kaikki Satakunnan vasemmistoehdokkaat.

Janne Koivisto on 40-vuotias prosessityöntekijä ja pääluottamusmies Kankaanpäästä.

– Perheeseeni kuuluu puoliso, kaksi peruskouluikäistä lasta sekä kaksi kissaa ja kaksi koiraa. Vapaa-aikaani vietän kuntosalilla, uimassa tai luonnossa koirieni kanssa kulkien. Harrastan myös näyttelemistä, ja olenkin viettänyt monta kesää kesäteatterilavoilla pääosin Karvian, mutta jokusen kerran myös Ikaalisten ja Kankaanpään puolella.

– Olen tällä hetkellä Honkajoki Oy:n pääluottamusmies. Olen työskennellyt siellä kohta 13 vuotta, alkuun siivoushommissa ja myöhemmin prosessityöntekijänä. Nykyisin työhöni kuuluu lihateollisuuden sivuvirtojen kuten teurasjätteen ja tiloilla kuolleiden eläinten sekä erityisen riskiaineksen, kuten eläintautitapausten käsittely. Lopputuotteitamme käytetään mm. lannoitteiden, eläinrehun sekä biopolttoaineiden valmistukseen. Olemmekin olleet jo pitkään kiertotalouden eturintamassa.

– Minua kysyttiin ehdokkaaksi keväällä 2022 ja ajatus jäi mieleeni hautumaan. Lopullisen päätöksen tein loppuvuodesta, kun oikeistopuolueet, EK ja monet työnantajajärjestöt olivat lähteneet kiihtyvällä tahdilla linjaamaan hallitustavoitteitaan, joiden toteutumisen myötä Suomi uhkaa vajota halpatyön mallimaaksi. Äitini on kasvattanut minut yksinhuoltajana lama-ajan Suomessa, matalapalkka-alalla työskennellen ja usein pätkätyösuhteissa. Tiedän, millaista on elää pienituloisessa perheessä, ja tiedän senkin, etteivät oikeiston kuvaukset helposta elämästä sosiaalietuuksien turvin pidä paikkaansa.

Tiedän tasan tarkkaan, mihin paikallisen sopimisen vapauttaminen ja ammattiyhdistysten käsien sitominen tulee johtamaan. Ja se ei todellakaan ole yhdenkään työssäkäyvän etu.
Eduskuntavaaliehdokas Janne Koivisto

– Työurani alkuvuosina työskentelin useamman vuoden alalla, jolla ei ole ollut olemassa minkäänlaista työehtosopimusta. Tiedän tasan tarkkaan, mihin paikallisen sopimisen vapauttaminen ja ammattiyhdistysten käsien sitominen tulee johtamaan. Ja se ei todellakaan ole yhdenkään työssäkäyvän etu. Nämä kokemukset ovat ajaneet minua mukaan sekä ammattiyhdistystoimintaan että politiikkaan.

Missä näet nyt ja tulevalla vaalikaudella tärkeimmät kehitettävät asiat Suomessa? Miten ratkaisisit ne?

– Haluan olla rakentamassa Suomea, jossa kaikilla on aidosti mahdollisuus menestyä. Nykyisellään menestymisen mahdollisuus riippuu aivan liikaa siitä, mihin perheeseen sattuu syntymään. Tilastojen mukaan vanhempien koulutus- ja tulotaso ennakoivat vahvasti lapsen tulevaisuutta. Duunareiden lapsista tulee mitä luultavimmin duunareita, korkeakoulutettujen lapsista korkeakoulutettuja, rikkaiden lapsista rikkaita ja pienituloisten lapsista pienituloisia. Suomi on pieni maa eikä meillä pitäisi olla varaa tällaiseen.

– Meidän tulee panostaa laadukkaaseen koulutukseen, joka on tarjolla kaikille asuinpaikasta tai taustasta riippumatta. Kun polku varhaiskasvatuksesta korkeakoulutasolle asti on kenen tahansa saavutettavissa, voimme päästä käsiksi siihen potentiaaliin, mikä meillä kansana on. Koulutetulla työvoimalla ja korkealla osaamisella pystymme vastaamaan tehokkaammin maailman muutoksiin ja olemaan maailmanlaajuisesti kehityksen kärjessä.

– Honkajoella olemme prosessoineet jo vuosikymmeniä lihateollisuuden sivuvirtoja ja nykyään valmistamme niistä mm. vihreän polttoaineen, lannoitteiden sekä eläinrehujen raaka-aineita. Ukrainan sodan takia esimerkiksi lannoite- ja energiamarkkinoiden kriisiytyminen on nostanut omavaraisuuden puheenaiheeksi ympäri Euroopan. Tällaisissa tilanteissa Honkajoen kaltaiset kiertotalouden konseptit nousevat entistä tärkeämpään arvoon.

Mitkä ovat tärkeimpiä tulevia kehityskohteita? Miten ratkaisisit ne?

Sote-palvelut. Niihin tulee sijoittaa lisää rahaa, etenkin työntekijöiden työssä jaksamiseen. Sote-palvelut tulee saada toimimaan ennaltaehkäisevästi ja niiden tulee olla aidosti kaikkien saavutettavissa. Tällä hetkellä työterveyshuollon piiriin kuuluvat pääsevät usein ilmaiseksi ja huomattavasti nopeammin sekä vähäisemmistä vaivoista esimerkiksi lääkärin vastaanotolle. Moni pienituloinen joutuu pohtimaan, onko hänellä varaa sairastaa tai hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Satakunnan tie- ja raideverkostot. Satakunnassa on paljon teollisuutta, alkutuotantoa, tärkeät satamat sekä verrattain pitkät etäisyydet, joiden vuoksi liikenneverkoston kuntoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rataverkoston laajentamista tulisi myös pohtia vakavasti.
Omavaraisuus ja huoltovarmuus. Huoltovarmuuden osalta tärkeiden valtionomistuksien yksityistämistä pikavoittojen toivossa tulee välttää viimeiseen asti. Kaikki varmasti muistavat Carunan surullisen kuuluisan tapauksen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on taas muistuttanut meitä omavaraisuuden tärkeydestä.

Kun polku varhaiskasvatuksesta korkeakoulutasolle asti on kenen tahansa saavutettavissa, voimme päästä käsiksi siihen potentiaaliin, mikä meillä kansana on.
Eduskuntavaaliehdokas Janne Koivisto

Mitkä ovat vaaliteemasi, jotka edellä lähdet vaaleihin?

– Reilun työelämän puolustaminen ja suomalaisen työn arvon palauttaminen. Ammattiliitoille on saatava kanneoikeus ja työmarkkinarikollisuudesta, esimerkiksi alipalkkauksesta, on oltava seurauksena tuntuvat sanktiot. Tämä on ilman muuta työntekijöiden, mutta myös asiansa mallikkaasti hoitavien yritysten etu kilpailutilanteen tervehtyessä.

– Kotimainen ruokatuotanto on turvattava, ja ruoan arvonlisäveroa on laskettava. Myös ruokatuotannon kehitykseen ja innovaatioihin tulee panostaa esimerkiksi koulutuksen kautta.

– Yhteiskunnan on oltava reilu ja oikeudenmukainen kaikille, lompakon paksuudesta riippumatta. Ja kuten aiemmin jo hieman avasin, jokaisen on voitava kouluttautua, ja koulutuksen on oltava laadukasta.

Kotimainen ruokatuotanto on turvattava, ja ruoan arvonlisäveroa on laskettava.
Eduskuntavaaliehdokas Janne Koivisto

Kuka on esikuvasi? Miksi?

– En pysty asettamaan ketään ihmistä esikuvan asemaan. Ennemminkin sanoisin kokevani inspiraatiota mitä erilaisemmista ihmisistä ja heidän ominaisuuksistaan.

Mikä on suosikkivuodenaikasi? Mitä teet silloin?

– Vähän kuin esikuvien suhteen, en kykene myöskään valitsemaan suosikkivuodenaikaa. Pyrin elämään hetkessä ja löytämään ympäriltäni aina jotakin, josta nauttia. Se voi olla vuoden ensimmäinen korvasieni, nappisten tai luistinten jalkaan laittaminen, lasten kanssa laiturilta pellehyppyjen hyppiminen, tai yöllä miltei täydellisen hiljaisuuden vallitessa tähtitaivaan katselu.